Tulipa tos töistälähties tänään puheeksi tää mun blogi. Kovasti anteeksi, oon ihan jättäny tän oman onnensa nojaan, vaikka joskus ois ollu ihan oikeesti aikaaki kirjottaa....
Nooh, nyt kuitenkin siintelee silmis jo uus, tuleva asfalttikausi. Viime kausi päättyi marraskuun puolivälissä. Oman remixeriporukan hommat, ku loppu, siirryin vielä muutamaksi viikoksi uraporukan remmiin ja sielä sitte oltiinki lumille asti :)
Viikko marraskuun lopusta vierähti työkamujen kans Saksassa. Sitte astuinki taas seuraavana arkipäivänä reissun jälkeen Kaupungin riveihin ja sielä olen yhä. Viimenen työpäivä kaupungilla on ens perjantaina, 26.4.13. Vappuviikon pidän ihan tietoisesti vapaata. Käydään Caritan kans elämysmatkailulla PöyrööJussin viinitilalla vappuaattona...ja muuten viikko meneekin sitte kämpän kans, korujen teossa ja reissukassin valmistelussa. Nokialla, vanhoissa nuoruusmaisemissa aion pyörähtää ennen alotuspalaveria. Viivähdän katselemassa vanhoja kouluja, ja lastenkotia, josta ponnistin maailmaan, nuorena, uhmakkaana ja muka niin hirveän aikuisena. Totuus oli toinen, mutta ne asiat sen tiimoilta ovat kasvattaneet minusta tämän ihmisen, joka olen nyt. Mitään en vaihtaisi :)
Talvi on mennyt siis työtä tehdes, milloin kaupungilla, milloin kameran kanssa ja milloin sitten koruja tehdessä. Uusia ystävyyssuhteita on luotu, ja elämästä on nautittu, on opeteltu elämään yhä enemmän hetkissä ja tarttumaan tilaisuuksiin. Olen myös alkanut kirjoittaa päiväkirjaani joka päivän päätteeksi ainakin yhden asian, joka on antanut kyseisenä päivänä aiheen hymyyn....nyt liki 4:n kuukauden aikana aiheita on lukemattomia....ympärillä on niin paljon kaikkea ihanaa, joka väkisinkin kääntää suupielet hymyyn.
Nyt on pakko mennä syömään, joten palaillaan....
Yritän sitte ihan todenteolla kirjotella tänne useammin...
