Se olis sitte työt tältä kaudelta tehty...paljon on tapahtunu ja paljon on nähty ja koettu...otan joku päivä täs ihan asiakseni summata kesän tänne....nyt on uus vaihe elämässä....toivon, että saan valokuvauskeikkaa ja saisin nualla korujenteollaki ylimäärästä niinmpalijo, ettei tarttis alkaa taas nöyristelöhön...nyt on onneks lomaa ja aikaa miettiä ja suunnitella asioita....teen ittelleni sivun tonne kuvat.fi sivulle...jos sais markkinoitua itteensä....liikunta on taas ihan ykkösjuttu mulle...onneks on ees se, ettei tartte pelätä seinien päällekaatumista kotona...
Nyt taas hoiteleen asioita....palaillaan pian <3
maanantai 12. marraskuuta 2012
perjantai 14. syyskuuta 2012
Voi hävetysten hävetys....
Ajattelin sitte taas päivittää tätäkin...on vaan taas kesä vilahtanu ohi niin, ettei oo tätäkään ehtiny päivitellä.
Mennään jo syyskuussa. Alkuviikosta katselin haikeana, kun kurjet ja joutsenet jo keräilivät joukkojaan kasaan...ne lähtevät kohta lämpimiin maihin, pakoon Suomen hyytäviä pakkasia ja masentavaa, synkkää kaamosta...
Voisin ittekki paeta. Lähteä pois, valoon, aurinkoon, lämpöön...mä en vaan kestä sitä pimeyttä...YÄK!
Kesä on ollu kiireinen. Viikot asfalttisoturina milloin missäkin, ja vkonloput kameran kanssa kiertäen siellä sun täällä. Yhtään hetkeä en vaihtaisi pois. Olen elänyt ja nauttinut...silti jostain on joutunut luopumaankin, mutta se lienee normaalia, kaikkeahan ei voi saada eikä voi ehtiä...
Nyt kaipaan eniten vain rauhoittumista, uusia juttuja, uusia maisemia...lähden tänään Hämeenlinnaan, Iinan ja lasten luo....ei tarvi ressata mitään, eikä juosta pää kolmantena jalkana jonkun asian perässä...
Toinen, mitä kaipaan, on se, että saisin lapset joku vkonloppu tähän istumaan ajan kanssa....syötäis hyvin ja juteltais...kaikilla on omat juttunsa ja menonsa ja kiireensä...
Ens vkonloppuna meen käymään veljeni luona Vaasassa, samalla reissulla käyn Päivin luona Vähässäkyrössä ja Ninan luona Isossakyrössä....onhan siinä aikaa koko pitkä lauantai....Äidin haudallakin käyn samalla, jos vaikka sitten jo kanervat veis sinne..
Mutta nyt taas vaikenen toviksi...jos vaikka sitte kotiuduttuani taas kirjoittaisin reissukuulumiset....
Ihanaa vkonloppua kaikille...hymyillään vaan, ei oo muutakaan, enää antaa....
Mennään jo syyskuussa. Alkuviikosta katselin haikeana, kun kurjet ja joutsenet jo keräilivät joukkojaan kasaan...ne lähtevät kohta lämpimiin maihin, pakoon Suomen hyytäviä pakkasia ja masentavaa, synkkää kaamosta...
Voisin ittekki paeta. Lähteä pois, valoon, aurinkoon, lämpöön...mä en vaan kestä sitä pimeyttä...YÄK!
Kesä on ollu kiireinen. Viikot asfalttisoturina milloin missäkin, ja vkonloput kameran kanssa kiertäen siellä sun täällä. Yhtään hetkeä en vaihtaisi pois. Olen elänyt ja nauttinut...silti jostain on joutunut luopumaankin, mutta se lienee normaalia, kaikkeahan ei voi saada eikä voi ehtiä...
Nyt kaipaan eniten vain rauhoittumista, uusia juttuja, uusia maisemia...lähden tänään Hämeenlinnaan, Iinan ja lasten luo....ei tarvi ressata mitään, eikä juosta pää kolmantena jalkana jonkun asian perässä...
Toinen, mitä kaipaan, on se, että saisin lapset joku vkonloppu tähän istumaan ajan kanssa....syötäis hyvin ja juteltais...kaikilla on omat juttunsa ja menonsa ja kiireensä...
Ens vkonloppuna meen käymään veljeni luona Vaasassa, samalla reissulla käyn Päivin luona Vähässäkyrössä ja Ninan luona Isossakyrössä....onhan siinä aikaa koko pitkä lauantai....Äidin haudallakin käyn samalla, jos vaikka sitten jo kanervat veis sinne..
Mutta nyt taas vaikenen toviksi...jos vaikka sitte kotiuduttuani taas kirjoittaisin reissukuulumiset....
Ihanaa vkonloppua kaikille...hymyillään vaan, ei oo muutakaan, enää antaa....
perjantai 10. elokuuta 2012
Hupsista...
Nyt täytyy ottaa ittiään niskasta kiinni...kuukausi menny ilman ainuttakaan bloggausta...aika vaan on menny siivillä, yövuoron jälkeen ei osaa koota ajatuksiaan ja vknloput on menny siinä samas janas..töitä, unta, töitä, unta....
Nyt bestis perheineen täällä. Miia kävi värjääs mun hiukset...ny on blondi päältä, alta aniliininpunainen.
Ruokailussa oli 7 hlöä...tuli mieleen ajat, ku lapset oli pieniä.
Nytkään en jaksa kirjottaa enempää - anteeksi.
On vaan niin kaikenlaista täs mietittävänä.
Kuvauskeikat ku vaatii suunnittelun ennen toteutusta.
Nyt bestis perheineen täällä. Miia kävi värjääs mun hiukset...ny on blondi päältä, alta aniliininpunainen.
Ruokailussa oli 7 hlöä...tuli mieleen ajat, ku lapset oli pieniä.
Nytkään en jaksa kirjottaa enempää - anteeksi.
On vaan niin kaikenlaista täs mietittävänä.
Kuvauskeikat ku vaatii suunnittelun ennen toteutusta.
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Terveisiä pohjoisesta
On taas aikaa, ku oon tätäkään saanu viimeks päivitettyä...ny ollaan alottamas jo kolmatta viikkoa pohjoisessa. Tänään tulin Keminmaalle.Muut lähti Sallasta jo torstaina ja perjantaina. Mä jäin. Rakastuin siihen paikkaan sydänjuuriani myöten. Mutta realiteetit huomioiden, musta ei ois sielä talvisaikaan asumaan...sielä ku on 2 kk:tta kaamosta...mulle riittää kotiolois jo pelkkä marraskuu-sanan kuuleminenki vetään hulluuden esiasteen oireita kehiin....Mutta...mä palaan Sallaan vielä...monta kertaa...aivan ihania ihmisiä, loistava asiakaspalvelu ja ne maisemat...Voi, Luoja, etten mä lakkaa hehkuttamasta niitä varmaan ikinä.
Eka viikko Sallas oli sadetta, tuulta, sadetta...sitte oli yhtenä päivänä (28.6.12) lunta, räntää, vettä, rakeita...ja hitommoonen tuuli siihen vielä lisäks...eka kerran menin autoon ja vedin valo-ohjaimen sinne...ei vaan kyenny aamusta olohon pihalla...pari tuntia värjöttelin auton suojis, sitte tulin taas pihalle.
Eka viikko oltiin Sallan keskustas. Sitte liikenneympyrältä Kemijärvelle päin ja sitte siivu liikenneympyrältä Savukoskelle päin. Eipä ollu siitä mestalta Venäjän rajalle matkaa, ku rapiat 20 km. Viime vko oltiin sitte kahdes tuuris Savukosken tiellä. Tehtiin sielä 2 eri pätkää...mä olin molemmat vkot yövuoros...
Ekan vkon lopulla lauantaina grillailtiin, istuttiin iltaa ja osa sakista lähti karaokeen kylille...minä tietysti ynnä ylinnä...kiwaa oli. Huippukiwa vetäjä ja muuteki kiva paikka ,Sallantähti, entinen Kämppis.
Kuvia oon saanu reissusta paljo, pohjosen maisemat vaan on niin jtn sellaista taianomaista ja lumoavaa.
Tosiaanki....muut lähti vkonlopuks muualle, Mä jäin ainoana Sallaan....enkä antas hetkeäkään pois. Sain paljon uusia ystäviä, mieleenpainuvia hetkiä ja sain nauttia Lapin maisemista, kivuta Sallatunturille jopa kahdesti, Ruuhitunturille kerran...Poropuisto oli elämys. Sieltä tarttui matkaan lakki, jollaista ei ole muilla...se on vain mua varten tehty :)
Poronsarvetki mulla on :) Ja Anun tekemät villasukat...toiset tulee postis, ku Anu saa ne valmiiksi...
Perjantaina kävin sit taas karaokes...yks massakuski lähti joukkoon, mutta ku en antanu sen hipelöidä ittiäni, se veti herneet nenuhun ja lähti pihalle.
On se niin perkeleen kummaa, et ku sovitaan, että frendipohjalta...ni ei, ku pitää vaan yrittää...mua ahdistaa suunnattomasti, jos ihminen, jota kohtaan en tunne muutaku kaveruutta/ystävyyttä, alkaa kietoa käsiä mun ympärille ja väkisin vetää ittensä lähelle...ku kerta sanoin, etten halua mitään sellasta, vaan et istutaan iltaa ja jutellaan ja hengaillaan....mutta tietäähän sen, ettei se miehille riitä (toki poikkeuksiakin vielä on..)
Ristus, että mulla palo fati silloon illalla siihen sitte. Mun teki niin mieli mennä jutteleen sen karaokevetäjän kans, se vaikutti tosi kivalta ja ois ollu jutunjuurta jo siitä, ku oon itte samoja hommia tehny yli 10 vuotta...kilahdin siihen massakuskiin sitte siinä määrin, et lähdin sanomatta edes "heippa" sille vetäjälle...nyt se harmittaa ihan suunnattomasti...yleensä aina ennen lähtöä, käyn kädestäpiten kiittämäs vetäjää illasta...nyt suuttumus sai mut toimimaan vastoin normia käytäntöä.....Anteeksi, Mika <3
Nyt siis oon Keminmaalla...kolmatta viikkoa pois KotiPohjanmaalta. Ikävä ei ole vallannut mieltä...toki ihanaa sinne on palata, mutta osa minusta jäi Sallaan....
Nyt siis uuteen viikkoon...yövuorolla...sitte vko 30 ois vissiin vapaata....ketä vuokraa silloon mulle halvalla Sallasta mökin? Palaan sinne välittömästi, jos saan mökin sieltä.
Eka viikko Sallas oli sadetta, tuulta, sadetta...sitte oli yhtenä päivänä (28.6.12) lunta, räntää, vettä, rakeita...ja hitommoonen tuuli siihen vielä lisäks...eka kerran menin autoon ja vedin valo-ohjaimen sinne...ei vaan kyenny aamusta olohon pihalla...pari tuntia värjöttelin auton suojis, sitte tulin taas pihalle.
Eka viikko oltiin Sallan keskustas. Sitte liikenneympyrältä Kemijärvelle päin ja sitte siivu liikenneympyrältä Savukoskelle päin. Eipä ollu siitä mestalta Venäjän rajalle matkaa, ku rapiat 20 km. Viime vko oltiin sitte kahdes tuuris Savukosken tiellä. Tehtiin sielä 2 eri pätkää...mä olin molemmat vkot yövuoros...
Ekan vkon lopulla lauantaina grillailtiin, istuttiin iltaa ja osa sakista lähti karaokeen kylille...minä tietysti ynnä ylinnä...kiwaa oli. Huippukiwa vetäjä ja muuteki kiva paikka ,Sallantähti, entinen Kämppis.
Kuvia oon saanu reissusta paljo, pohjosen maisemat vaan on niin jtn sellaista taianomaista ja lumoavaa.
Tosiaanki....muut lähti vkonlopuks muualle, Mä jäin ainoana Sallaan....enkä antas hetkeäkään pois. Sain paljon uusia ystäviä, mieleenpainuvia hetkiä ja sain nauttia Lapin maisemista, kivuta Sallatunturille jopa kahdesti, Ruuhitunturille kerran...Poropuisto oli elämys. Sieltä tarttui matkaan lakki, jollaista ei ole muilla...se on vain mua varten tehty :)
Poronsarvetki mulla on :) Ja Anun tekemät villasukat...toiset tulee postis, ku Anu saa ne valmiiksi...
Perjantaina kävin sit taas karaokes...yks massakuski lähti joukkoon, mutta ku en antanu sen hipelöidä ittiäni, se veti herneet nenuhun ja lähti pihalle.
On se niin perkeleen kummaa, et ku sovitaan, että frendipohjalta...ni ei, ku pitää vaan yrittää...mua ahdistaa suunnattomasti, jos ihminen, jota kohtaan en tunne muutaku kaveruutta/ystävyyttä, alkaa kietoa käsiä mun ympärille ja väkisin vetää ittensä lähelle...ku kerta sanoin, etten halua mitään sellasta, vaan et istutaan iltaa ja jutellaan ja hengaillaan....mutta tietäähän sen, ettei se miehille riitä (toki poikkeuksiakin vielä on..)
Ristus, että mulla palo fati silloon illalla siihen sitte. Mun teki niin mieli mennä jutteleen sen karaokevetäjän kans, se vaikutti tosi kivalta ja ois ollu jutunjuurta jo siitä, ku oon itte samoja hommia tehny yli 10 vuotta...kilahdin siihen massakuskiin sitte siinä määrin, et lähdin sanomatta edes "heippa" sille vetäjälle...nyt se harmittaa ihan suunnattomasti...yleensä aina ennen lähtöä, käyn kädestäpiten kiittämäs vetäjää illasta...nyt suuttumus sai mut toimimaan vastoin normia käytäntöä.....Anteeksi, Mika <3
Nyt siis oon Keminmaalla...kolmatta viikkoa pois KotiPohjanmaalta. Ikävä ei ole vallannut mieltä...toki ihanaa sinne on palata, mutta osa minusta jäi Sallaan....
Nyt siis uuteen viikkoon...yövuorolla...sitte vko 30 ois vissiin vapaata....ketä vuokraa silloon mulle halvalla Sallasta mökin? Palaan sinne välittömästi, jos saan mökin sieltä.
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Ajatuksia
Kyllä tämä ihmiselo vaan onkin ihanaa. Vaikka aurinko ei jokaiseen päivään valoaan antaiskaan, sen valon voi löytää omasta sisimmästään, jos niin tahtoo. Olen opetellut viimeisten kuukausien aikana elämään hetkissä ja tarttumaan tilaisuuksiin. Mitään en kadu. Aina kaikki ei oo menny ihan putkeen, mutta mitä elämää se olis, jos kaikki sujuis aina kuin tanssi? Vastoinkäymiset herättelee meitä näkemään ympärillämme asioita, joita yritämme ohittaa huomiotta....Elämä jaksaa yllättää ja mikä parasta.....Se kantaa -AINA <3
sunnuntai 24. kesäkuuta 2012
Juhannusviikko ja juhannus
Niin se taas vaan meni viikko, että vilahti. Viime vkonloppu meni kotona kaiken työn ja touhun keskellä ja sunnuntai meni rippijuhlissa kuvaten ja sitte saikin lähteä ajaan Joensuuhun. Melkonen labyrintti koko kaupunki. Sielä on paljon keskeneräisiä liikenneympyrä- ym työmaita...vaikka navigaattori oli just päivitetty, se sekos...oli melkonen työ löytää hotellille, joka sitte oliki Korpilahden puolella...Ärpeles...Nooh, empä ollu ainua, joka oli seikkaillu ennen hotellille pääsyä.
Parin päivän ryki oli Joensuus. Maanantai meni sateessa enimmäkseen...välillä paisto aurinko, sitte taas räppäs vettä ja taas aurinkoa ja sitte vettä....illansuus tuli sitte melekoone ukkoosmyrsky...en ookkaa hetkeen kokenu mitään tuallaasta...oli se valtavaa...ja olinhan mä sitte märkäki sen jälkee...onneks oli vaihtovaattehia autos, et ku sen jälkeen oltiin kuitenki vielä 5-6 tuntia töis, ni sai olla ees kuivis vaattehis...
Tiistai oli lämpimämpi ja aurinkoisempi. Sain yhdestä autosta taas palautetta...positiivista sellaista :)
Punnittin päivän mittaan mielessäni, et lähdenkö vielä illan päälle ajaan kotiin, ku koneilla oli suht hyvä vauhti päällä. Meni se illalla sitte kuitenki puol kasiin, ennenku päästiin pois, ni ajoon hotellille, vaihdoon vaatteet, takas kaupungille syömään ja tankkaamaan auto ja sit takas hotkulle ja pian maate.
Keskiviikko oli sadetta sateen perään. Olin suunnitellu, et pysähtelen kuvaamaan, sillä maisemat sielä suunnalla on ihan toista, ku täälä meillä...Nooh, Jännevirralla pysähdyin, mutten sieltäkää kovin kummoosia kuvia saanu.
Viitasaarella pysähdyin syömään ja ajattelin, et meen kuvaan siitä samasta paikasta aurinkomaiseman, mistä syyskuussa 2010 kuvasin aamun sumumaiseman.
Sain syötyä ja menin ulos.....VETTÄ, Perkele! Se siitä sitte!
Kyyjärvellä pysähdyin kahville, ku alko ajo niin puuduttamaan, vaikka oli hyvin nukuttu yö alla. Ostin ittelleni jtn sellaista, jonka yleensä ostan vasta loppuvuodesta, mutta nyt sain sen sellaiseen hintaan, etten voinu jättää sitä sinne. Viime joulun alla maksoin siitä Suomalaises kirjakaupas 14.90e (oli tarjoukses). Tuolta sain sen saman hintaan 8,50e. Ompa valmiina ny.
Iltapäivällä olin kotona Pohjanmaalla ja täälä paisto aurinko. Oli niin sydäntähykerryttävä tunne nähdä lakeudet, latomeret ja aurinko, tunsi tulevansa kotiin, vaikka fyysiseen kotiin oli vielä liki 100 km.
Illalla sitte kävin Miialla, ja sitte pikapikaa karaokes..väsy oli silti melkonen,ni lähin kotia koppahan maate.
Torstaiaamuna kello herätti ennen kasia ja lähin viemään ystävää labraan, röntgeniin ja työkkäriin...sit käytiin vähä CoffeeHouses herkuttelemas...muuten päivä meniki sitte kaikes muus juoksus ja sitte Tuomon ja Satun kans syömäs.
Perjantaina aikasi aamusta ylähä, kamat kasaan ja kohti Kauhavaa...Oli hieno kisa, ja sääkin muuten kohdillaan, mutta kylmä viima pohjoisesta kiusas...ehdiin silti olla toppi päällä sen verran, että painitoppimallin selkäristikko tuli ihoon. Emilin kans oltiin lippupisteellä numero 6. Kuvia sain jonku verran. Nuoret, Naiset ja EVK-luokka ajoi.
Illallla sitte Miian luo ja lähettiin kuvaileen. Meni vaan pipariks, ku joka rannalla oli jonkuverran väkeä, ettei saanu vaihdettua vaatteita ja tehtyä kuvauksia niin, ku oltiin suunniteltu. Kuvia saatiin silti....jopa musta :=O
Miia tuli mun luo yöks ja loppuilta meniki nauraes ja hörsköttäes...
Lauantaina aamusta taas Kauhavalle ja ratapiste 6 odotti. Ny oltiin siinä kolmistaan: Emil, Miia ja minä. Yleinen luokka ajo ja sitte Paapat. Hieno päivä, aurinko paisto, ja jouduun jo sitte vetään hupparin päälle sen takia, ettei iho kärtsää ja liivin laitoon "hameheksi" lantiolta alaspäin, ku polvitapeet alko olla vihaasenpunaaset.
Illaksi taas kotia. Suihkus läträsin varmaan puali tuntia...meinooteltii, että jos Miian kans käytääs illalla johonaki yksillä. Menin vetäseen pikku päikkärit ja niistä tuli jtn muuta ku "Pikku". Heräsin nimittäin vasta tänä aamuna, nukuttuani 15,5 tuntia...ai, miten nii oli univelkaa? Menihän ne vapaat täs vähä silleen..ke meni ajaes, to meni asioita hoidelles, pe ja la kisoos...et tänää oli eka aamu, ku sai oikeesti nukkua, ku ei tarvinnu mihinkää...jokseenki on virkku olo, mut toistaalta vähä pönttö olo....eiköhän tämä tästä...
Ai, nii...se palaute oli laitettu mun sähköpostiin, se,mistä se yks pomo sielä Jurvas jo sano. Olihan se mukava lukea...mut en ylpisty....EN...ei kuulu tapoohin. Otan tuonkin vain kannusteena...ja jatkan ihan niinku ennenki.
Parin päivän ryki oli Joensuus. Maanantai meni sateessa enimmäkseen...välillä paisto aurinko, sitte taas räppäs vettä ja taas aurinkoa ja sitte vettä....illansuus tuli sitte melekoone ukkoosmyrsky...en ookkaa hetkeen kokenu mitään tuallaasta...oli se valtavaa...ja olinhan mä sitte märkäki sen jälkee...onneks oli vaihtovaattehia autos, et ku sen jälkeen oltiin kuitenki vielä 5-6 tuntia töis, ni sai olla ees kuivis vaattehis...
Tiistai oli lämpimämpi ja aurinkoisempi. Sain yhdestä autosta taas palautetta...positiivista sellaista :)
Punnittin päivän mittaan mielessäni, et lähdenkö vielä illan päälle ajaan kotiin, ku koneilla oli suht hyvä vauhti päällä. Meni se illalla sitte kuitenki puol kasiin, ennenku päästiin pois, ni ajoon hotellille, vaihdoon vaatteet, takas kaupungille syömään ja tankkaamaan auto ja sit takas hotkulle ja pian maate.
Keskiviikko oli sadetta sateen perään. Olin suunnitellu, et pysähtelen kuvaamaan, sillä maisemat sielä suunnalla on ihan toista, ku täälä meillä...Nooh, Jännevirralla pysähdyin, mutten sieltäkää kovin kummoosia kuvia saanu.
Viitasaarella pysähdyin syömään ja ajattelin, et meen kuvaan siitä samasta paikasta aurinkomaiseman, mistä syyskuussa 2010 kuvasin aamun sumumaiseman.
Sain syötyä ja menin ulos.....VETTÄ, Perkele! Se siitä sitte!
Kyyjärvellä pysähdyin kahville, ku alko ajo niin puuduttamaan, vaikka oli hyvin nukuttu yö alla. Ostin ittelleni jtn sellaista, jonka yleensä ostan vasta loppuvuodesta, mutta nyt sain sen sellaiseen hintaan, etten voinu jättää sitä sinne. Viime joulun alla maksoin siitä Suomalaises kirjakaupas 14.90e (oli tarjoukses). Tuolta sain sen saman hintaan 8,50e. Ompa valmiina ny.
Iltapäivällä olin kotona Pohjanmaalla ja täälä paisto aurinko. Oli niin sydäntähykerryttävä tunne nähdä lakeudet, latomeret ja aurinko, tunsi tulevansa kotiin, vaikka fyysiseen kotiin oli vielä liki 100 km.
Illalla sitte kävin Miialla, ja sitte pikapikaa karaokes..väsy oli silti melkonen,ni lähin kotia koppahan maate.
Torstaiaamuna kello herätti ennen kasia ja lähin viemään ystävää labraan, röntgeniin ja työkkäriin...sit käytiin vähä CoffeeHouses herkuttelemas...muuten päivä meniki sitte kaikes muus juoksus ja sitte Tuomon ja Satun kans syömäs.
Perjantaina aikasi aamusta ylähä, kamat kasaan ja kohti Kauhavaa...Oli hieno kisa, ja sääkin muuten kohdillaan, mutta kylmä viima pohjoisesta kiusas...ehdiin silti olla toppi päällä sen verran, että painitoppimallin selkäristikko tuli ihoon. Emilin kans oltiin lippupisteellä numero 6. Kuvia sain jonku verran. Nuoret, Naiset ja EVK-luokka ajoi.
Illallla sitte Miian luo ja lähettiin kuvaileen. Meni vaan pipariks, ku joka rannalla oli jonkuverran väkeä, ettei saanu vaihdettua vaatteita ja tehtyä kuvauksia niin, ku oltiin suunniteltu. Kuvia saatiin silti....jopa musta :=O
Miia tuli mun luo yöks ja loppuilta meniki nauraes ja hörsköttäes...
Lauantaina aamusta taas Kauhavalle ja ratapiste 6 odotti. Ny oltiin siinä kolmistaan: Emil, Miia ja minä. Yleinen luokka ajo ja sitte Paapat. Hieno päivä, aurinko paisto, ja jouduun jo sitte vetään hupparin päälle sen takia, ettei iho kärtsää ja liivin laitoon "hameheksi" lantiolta alaspäin, ku polvitapeet alko olla vihaasenpunaaset.
Illaksi taas kotia. Suihkus läträsin varmaan puali tuntia...meinooteltii, että jos Miian kans käytääs illalla johonaki yksillä. Menin vetäseen pikku päikkärit ja niistä tuli jtn muuta ku "Pikku". Heräsin nimittäin vasta tänä aamuna, nukuttuani 15,5 tuntia...ai, miten nii oli univelkaa? Menihän ne vapaat täs vähä silleen..ke meni ajaes, to meni asioita hoidelles, pe ja la kisoos...et tänää oli eka aamu, ku sai oikeesti nukkua, ku ei tarvinnu mihinkää...jokseenki on virkku olo, mut toistaalta vähä pönttö olo....eiköhän tämä tästä...
Ai, nii...se palaute oli laitettu mun sähköpostiin, se,mistä se yks pomo sielä Jurvas jo sano. Olihan se mukava lukea...mut en ylpisty....EN...ei kuulu tapoohin. Otan tuonkin vain kannusteena...ja jatkan ihan niinku ennenki.
lauantai 16. kesäkuuta 2012
Tehotyttö vauhdissa :)
Jahas...viikko taas menny...Viime vkolla ei hotkulla netti toiminu kunnolla, joten vaikka aikaa ois ollukki blogia kirjotella, ni ei voinu, ku se nettiyhteys pätki ja kenas.
Viime maanantaina heräilin vielä kotoa ja lähdin sitte aamupäivästä ajaan mestalle. Siinä se sitte päivä meniki töiden merkeis aina iltayhteentoista asti.
Yks pomoista kävi työmaalla kertomas, että oon saanu taas kerran kirjallista, positiivista palautetta työstäni.
Saan sen ittelleni, ku joku sen muistaa/kerkiää mulle meilata/tulostaa...
Viikko meni suht nopsaan ja torstain ja perjantain välisenä yönä sitte ajelin taas kotia...jäin toiseen vuoroon tuuraamaan ensin pariksi tunniksi ja sitte siinä vierähtiki 8 tuntia...eli tuli sellanen kevyt 16 tunnin työpäivä.
Perjantaina heräilin aamupäivästä. Söin ja pyöritin pyykkiä ja sitte lähdin hoiteleen asioita. Vein pyörän huoltoon ja sen rauskan pyörän vein hyötikselle. Hain Sannalta lipaston tohon tuulikaapin nurkkaan ja Camillalta farkut, joita oon ollu hakemas jo ties miten kauan...mattojenpersu-urakan alootin kans...Illalla menin Miian luo, et värjättiin mun hiusten tyvikasvu...naurettiin ihan kippuras "Vedetään hatusta"- ohjelmalle...sit saatiin idea, et lähetään vähä kylille. Karaokeen oli tarkotus, mut päästiin lähteen sit niin myöhään ja käytiin vielä Lapuallaki, ni ei enää päässy laulamaan missään. Miia teki mulle hienon kampauksen. Olin pitkästä aikaa hame päällä matkas...ei oikein mun tyylistä, mut menihän tuo...
Aamulla heräilin aikasin, ja jatkoon mattourakkaa siitä, mihin eilen jäin. Hankalaahan se oli taas niitä pestä tuas vessan lattialla, mutta en lähteny sitte mattopaikallekkaa...tuas ne tuli päivän mittaan kaikki pestyä...verhot vaihdoin ja pesin vielä pyykkiäki...kylillä kävin välillä, ku iski hillitöön näläkä ja loppus mäntysuapaki...tuli kaivattu tauko matonpesuun...siivosin tuvan oikeen kunnolla...ny on ihana, puhdas tuoksu koko kodissa. Vielä, ku nua pyykit jaksaa silittää, ni sitte vois ansaitusti jo luovuttaa...Huomenna on aamulla aikanen herätys, sitte Miialle tekeen kampaus, sitte kirkkoon kuvaamaan...sitte rippijuhlaan kuvaamaan ja sitte saaki taas ruveta kattelohon ittiään leipätyän äärehe...melkonen ajomatka huomenna...443 km...yli 6 tuntia menee...ja ku maisemat muuttuu, ni varmaan tulee kuvattuaki sitte taas...
Nyt vois mennä silittään nua pyykit....
Viime maanantaina heräilin vielä kotoa ja lähdin sitte aamupäivästä ajaan mestalle. Siinä se sitte päivä meniki töiden merkeis aina iltayhteentoista asti.
Yks pomoista kävi työmaalla kertomas, että oon saanu taas kerran kirjallista, positiivista palautetta työstäni.
Saan sen ittelleni, ku joku sen muistaa/kerkiää mulle meilata/tulostaa...
Viikko meni suht nopsaan ja torstain ja perjantain välisenä yönä sitte ajelin taas kotia...jäin toiseen vuoroon tuuraamaan ensin pariksi tunniksi ja sitte siinä vierähtiki 8 tuntia...eli tuli sellanen kevyt 16 tunnin työpäivä.
Perjantaina heräilin aamupäivästä. Söin ja pyöritin pyykkiä ja sitte lähdin hoiteleen asioita. Vein pyörän huoltoon ja sen rauskan pyörän vein hyötikselle. Hain Sannalta lipaston tohon tuulikaapin nurkkaan ja Camillalta farkut, joita oon ollu hakemas jo ties miten kauan...mattojenpersu-urakan alootin kans...Illalla menin Miian luo, et värjättiin mun hiusten tyvikasvu...naurettiin ihan kippuras "Vedetään hatusta"- ohjelmalle...sit saatiin idea, et lähetään vähä kylille. Karaokeen oli tarkotus, mut päästiin lähteen sit niin myöhään ja käytiin vielä Lapuallaki, ni ei enää päässy laulamaan missään. Miia teki mulle hienon kampauksen. Olin pitkästä aikaa hame päällä matkas...ei oikein mun tyylistä, mut menihän tuo...
Aamulla heräilin aikasin, ja jatkoon mattourakkaa siitä, mihin eilen jäin. Hankalaahan se oli taas niitä pestä tuas vessan lattialla, mutta en lähteny sitte mattopaikallekkaa...tuas ne tuli päivän mittaan kaikki pestyä...verhot vaihdoin ja pesin vielä pyykkiäki...kylillä kävin välillä, ku iski hillitöön näläkä ja loppus mäntysuapaki...tuli kaivattu tauko matonpesuun...siivosin tuvan oikeen kunnolla...ny on ihana, puhdas tuoksu koko kodissa. Vielä, ku nua pyykit jaksaa silittää, ni sitte vois ansaitusti jo luovuttaa...Huomenna on aamulla aikanen herätys, sitte Miialle tekeen kampaus, sitte kirkkoon kuvaamaan...sitte rippijuhlaan kuvaamaan ja sitte saaki taas ruveta kattelohon ittiään leipätyän äärehe...melkonen ajomatka huomenna...443 km...yli 6 tuntia menee...ja ku maisemat muuttuu, ni varmaan tulee kuvattuaki sitte taas...
Nyt vois mennä silittään nua pyykit....
sunnuntai 10. kesäkuuta 2012
Uusi viikko, uudet tuulet puhaltaa...
Nuivvain päästiin taas uuden viikon alkuun...eikä menny eres kauaa... :)
Vkonloppu oli taas ihan parhaasta päästä. Perjantai meni lepposasti...hoitelin asioita ja sain Opelin valotki taas kuosiin. Ostin ihanat, pinkit korkkarit ja jotenki oli sellanen leijuva olo. Ajoin Kokemäelle ja sitte vaan olosteltiin...
Lauantaina lähdin aamupäivästä Kauneuspilkulle kuvaamaan, ku väki valmistautu hiusnäytökseen. Kyllä oli kauniita kampauksia, kauniita naisia ja niin suloisenkauniita pieniä tyttösiä <3
Näytöksen kuvasin sitte kans...oli hiukka hektistä. Eka kuvauskeikka tuolla saralla...ei paha, ei paha...toistekki vois mennä, ny tietää, miten homma toimii...siinei tarvi kyllä muuta miettiä, koko ajan pitää räpsyä...
Illalla mentiin Tulkkilaan uudestaan. Paljo oli tuttuja liikkeellä. Karaokea käytiin laulamas ja sain tutustua uuteen bändiin nimeltä Covermäki...soitti hyvää musaa Bluesalueella.
Illan kruunas REMIX <3 En vaan lakkaa hehkuttamasta, on se niiiiiiiiiiiiiiiiiin loistava bilebändi...ja koska se on coverbändi, kaikki osaa biisit, koska biisilistalla on kaikille tuttuja biisejä...meki Titan kans hilluttiin ja hypittiin ku teinit...mulla kamera kaulas, mut ei menoa haitannu...sade sitte vaan ylty, ja jouduttiin lähteä pois....
Eilen ajelin kotia. Sain paljo aikaseks kotona ja ens vkonlopulle on selkeet sävelet...tuola varastos on se tanko, mut aloin sit miettiä, etten taidakkaa viedä mattoja sinne...se tunkkanen haju varastosta tarttuu niihi....mut ens vkonloppuna, ellei sada, vois mennä peseen matot puhtaiksi....:)
Nyt kutsuu yövuoro, joten taidan laittaa kamat kasaan....Ihanaa, alkanutta uutta viikkoa kaikille <3
Vkonloppu oli taas ihan parhaasta päästä. Perjantai meni lepposasti...hoitelin asioita ja sain Opelin valotki taas kuosiin. Ostin ihanat, pinkit korkkarit ja jotenki oli sellanen leijuva olo. Ajoin Kokemäelle ja sitte vaan olosteltiin...
Lauantaina lähdin aamupäivästä Kauneuspilkulle kuvaamaan, ku väki valmistautu hiusnäytökseen. Kyllä oli kauniita kampauksia, kauniita naisia ja niin suloisenkauniita pieniä tyttösiä <3
Näytöksen kuvasin sitte kans...oli hiukka hektistä. Eka kuvauskeikka tuolla saralla...ei paha, ei paha...toistekki vois mennä, ny tietää, miten homma toimii...siinei tarvi kyllä muuta miettiä, koko ajan pitää räpsyä...
Illalla mentiin Tulkkilaan uudestaan. Paljo oli tuttuja liikkeellä. Karaokea käytiin laulamas ja sain tutustua uuteen bändiin nimeltä Covermäki...soitti hyvää musaa Bluesalueella.
Illan kruunas REMIX <3 En vaan lakkaa hehkuttamasta, on se niiiiiiiiiiiiiiiiiin loistava bilebändi...ja koska se on coverbändi, kaikki osaa biisit, koska biisilistalla on kaikille tuttuja biisejä...meki Titan kans hilluttiin ja hypittiin ku teinit...mulla kamera kaulas, mut ei menoa haitannu...sade sitte vaan ylty, ja jouduttiin lähteä pois....
Eilen ajelin kotia. Sain paljo aikaseks kotona ja ens vkonlopulle on selkeet sävelet...tuola varastos on se tanko, mut aloin sit miettiä, etten taidakkaa viedä mattoja sinne...se tunkkanen haju varastosta tarttuu niihi....mut ens vkonloppuna, ellei sada, vois mennä peseen matot puhtaiksi....:)
Nyt kutsuu yövuoro, joten taidan laittaa kamat kasaan....Ihanaa, alkanutta uutta viikkoa kaikille <3
lauantai 9. kesäkuuta 2012
lauantaita sateen keskeltä
Taas ollaan jo illassa. Heti puolilta päivin olin kuvaamassa yhden näytöksen. Kauneuspilkun hiusmallit olivat upea näky kauniissa kampauksissaan ja Tokmannin kesämuodin uutuusvaatteissa. Eka kerta, ku kuvasin tätä lajia...ja kiwaa oli.
Päivä on menny ihan vaan olostelles...ei oo paljo napannu mikää duuni. Illalla meen takas kylille Tulkkilan Yöhön ja saan kokea sen,mitä oon odottanu monta kuukautta. Bilbändi REMIX nousee päälavalle ja pistää porukkaan villiä vipinää....mä saan kuvata ja toivon mukaan pääsen poikien juttusille ja niitten kans kuvaankin....
Nyt pitääs miettiä, mitä sitä pukis päällensä...ilma ei ainakaa oo ku morsian, ja jos onki,ni se on se alttarillejätetty versio...tosta pisaramäärästä päätellen.
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Viikko taas pulkassa...melkein :)
Niin se vain meni taas viikko, ettei edes oikein huomannut.
Eipä oo oikeen ehtiny muuta, ku olla töis ja nukkua, olla taas töis ja nukkua...mutta kyllä tilipäivänä pisti sitte hymyylemähä :)
Maanantai, tiistai ja keskiviikko oltiin Huittisis...Kylmä oli...toppavaatteis sai seistä ja hytistä silti. Maanantaina koneeseen tuli joku vika ja se vei 2,5 tuntia työajasta pois, eli sentakia viimeiset vedot jäi keskiviikolle...toisaalta se oli hyvä, sillä sen jälkeen oli siirto ja nyt se oli mukavampi ajaa, ku ei ollu ku 13:n tunnin työpäivä takana.
Eilinen oli sitte oikein hektisyyden kulminoituma. En oo koskaan tykänny kaupunkihommista, eikä se poistunu eiliseksikään...teki mieli heittää hanskat tiskiin, haistattaa paskat ja kävellä tiehensä...kokosin silti itteni, sillä onneksi kavereita kävi piristämäs ja oma tytär vielä illalla.
Tiistaina meinas tulla noutaja... mietin sitä vielä tänään, ku ajelin bestiksen luo. Mitä ihmisen pääs liikkuu, ku tienvierellä on kolmeen kertaan merkit tietyömaasta...ja sitten, ku jonon on liikennevaloissa odottamas...ajetaan jonon ohi, eikä edes ajatella, et miks autojono siinä on...harvemmin ne siinä huvikseen on pysähtyneenä....ei vaan voi ymmärtää, ei...
Nyt taas ehkä pian untenmaille :) Hyvää viikonloppua kaikille <3
Eipä oo oikeen ehtiny muuta, ku olla töis ja nukkua, olla taas töis ja nukkua...mutta kyllä tilipäivänä pisti sitte hymyylemähä :)
Maanantai, tiistai ja keskiviikko oltiin Huittisis...Kylmä oli...toppavaatteis sai seistä ja hytistä silti. Maanantaina koneeseen tuli joku vika ja se vei 2,5 tuntia työajasta pois, eli sentakia viimeiset vedot jäi keskiviikolle...toisaalta se oli hyvä, sillä sen jälkeen oli siirto ja nyt se oli mukavampi ajaa, ku ei ollu ku 13:n tunnin työpäivä takana.
Eilinen oli sitte oikein hektisyyden kulminoituma. En oo koskaan tykänny kaupunkihommista, eikä se poistunu eiliseksikään...teki mieli heittää hanskat tiskiin, haistattaa paskat ja kävellä tiehensä...kokosin silti itteni, sillä onneksi kavereita kävi piristämäs ja oma tytär vielä illalla.
Tiistaina meinas tulla noutaja... mietin sitä vielä tänään, ku ajelin bestiksen luo. Mitä ihmisen pääs liikkuu, ku tienvierellä on kolmeen kertaan merkit tietyömaasta...ja sitten, ku jonon on liikennevaloissa odottamas...ajetaan jonon ohi, eikä edes ajatella, et miks autojono siinä on...harvemmin ne siinä huvikseen on pysähtyneenä....ei vaan voi ymmärtää, ei...
Nyt taas ehkä pian untenmaille :) Hyvää viikonloppua kaikille <3
lauantai 2. kesäkuuta 2012
Mietteitä lauantailla
Niin se taas menny tämäkin päivä :) Että osaa taas ihmislapsi olla onnellinen siitä, että on ystäviä ja elämäs muutenki kaikki ookoo.
Nuorin tyttäreni täyttää tänään vuosia. Miten aika kuluukaan...juurihan makasimme sairaalassa, takana elämäni hurjin yö, jolloin tyttäreni, 4. lapseni, oli tullut maailmaan hiukan eri tavalla kuin mitä kotoa lähtiessä olin ajatellut.
Hätäsektiolla syntynyt neito ja minä jäimme henkiin, mutta se oli minuuteista kiinni.
Aamusta asti on ollu sateista ja synkkää. Väsy ei enää oo sellanen, ku eileen, mutta en oo ihan kuosiskaan vielä.
Minttu herätti ensin seiskalta ja käytiin pikapissalla ja takas maate. Kasilta se herätti uudestaan, ja sitte tehtiinki jo piree lenkki.
Caritan kans lähettiin käymään niitten mökillä Ilmajoella. Käytiin sielä lenkilläkin, muttei kovin pitkää voitu mennä, ku oli tuo vanhus mukana ja tuuliki oli melkonen. Ja vettä räppäs.
Sitte vietiin Minttu pariks tunniks Caritan isän hoiviin ja lähettiin tutustuun uuteen lajiin nimeltä ManoMano. Filippiineiltä tullut itsepuolustuslaji. AIVAN MAHTAVAA!!!
Ymmärrän taas asioita enemmän. Ei se voima aina oo kaiken aa ja oo...minoon piäni rääpäles, mutta opiimpahan taas jotaki, jolla voin puolustaa itteeni tiukan paikan tullen. Enkä ees tarvi voimaa...
Nyt vois vaan relata...tehdä kasvonaamion ja ottaa jalkakylvyn....ehkä vielä illalla kirjottelen enemmän :)
Mutta sen sanon, että nautin elämästäni enemmän kuin koskaan aiemmin...paitti ehkä silloon, ku muksut oli pieniä...sen ajan voisin haluta takas ja jäädä siihen hetkeksi....
Nuorin tyttäreni täyttää tänään vuosia. Miten aika kuluukaan...juurihan makasimme sairaalassa, takana elämäni hurjin yö, jolloin tyttäreni, 4. lapseni, oli tullut maailmaan hiukan eri tavalla kuin mitä kotoa lähtiessä olin ajatellut.
Hätäsektiolla syntynyt neito ja minä jäimme henkiin, mutta se oli minuuteista kiinni.
Aamusta asti on ollu sateista ja synkkää. Väsy ei enää oo sellanen, ku eileen, mutta en oo ihan kuosiskaan vielä.
Minttu herätti ensin seiskalta ja käytiin pikapissalla ja takas maate. Kasilta se herätti uudestaan, ja sitte tehtiinki jo piree lenkki.
Caritan kans lähettiin käymään niitten mökillä Ilmajoella. Käytiin sielä lenkilläkin, muttei kovin pitkää voitu mennä, ku oli tuo vanhus mukana ja tuuliki oli melkonen. Ja vettä räppäs.
Sitte vietiin Minttu pariks tunniks Caritan isän hoiviin ja lähettiin tutustuun uuteen lajiin nimeltä ManoMano. Filippiineiltä tullut itsepuolustuslaji. AIVAN MAHTAVAA!!!
Ymmärrän taas asioita enemmän. Ei se voima aina oo kaiken aa ja oo...minoon piäni rääpäles, mutta opiimpahan taas jotaki, jolla voin puolustaa itteeni tiukan paikan tullen. Enkä ees tarvi voimaa...
Nyt vois vaan relata...tehdä kasvonaamion ja ottaa jalkakylvyn....ehkä vielä illalla kirjottelen enemmän :)
Mutta sen sanon, että nautin elämästäni enemmän kuin koskaan aiemmin...paitti ehkä silloon, ku muksut oli pieniä...sen ajan voisin haluta takas ja jäädä siihen hetkeksi....
perjantai 1. kesäkuuta 2012
Perjantai-iltaa, ystävät
Iltaan on päästy...Tytär kävi kylässä ja jeesas vähä ton yhyren aparaatin kans :) Onneksi on nua muksut...aina pikkuusen näppärämpiä ja viisahampia, ku itte :)
Sain nuorimmalta tyttäreltä hienon topin...se on aniliininpunainen, ja siinä on kissan kuva...
Ihan mun näköönen toppi se on :)
Mintun kans käytiin mettillä vähä tutustumas maastoon ja otin samalla kuvia. Ihana sessuli <3
Karaokekisan finaali ois tänään..mieli tekis sinne kokeileen, minne asti ne siivet oikeen kantaa, mutta Minttua ei voi jättää yksin, koska se haukkuu, kun ei ole omas kodissaan.
Ku saiski jonku muutamaks tunniks dogsitteriks, ni kävisin kokeilemas...
Toisaalta...on tää väsy yhä melko mieletön, että ehkä paree, ku menöö vaan ihimisten aijoos maate :)
Kylmä, tuulinen viikko -ja valvottuja öitä
No,niin...nyt jos jaksais summata tän viikon...mistähän vaan aloottaas???
Nooh, sunnuntaina ajoon Vammalaan ja majotuin seurahuoneelle. Lähdin sitte kameran kans rannalle ja sain kuvattua kaikkea upeaa ja sain jopa ammattivalokuvaajalta tosi hyvää palautetta. Lämmitti, mutta empäs ylpisty, enkä ala luulla ittestäni liikoja.
Maanantaina alotettiin sitte työt VT 2:lla, n 10 km Huittisista Forssaa kohti...oli suhteellisen kaameas kunnos se tie...reikää reiän perään, halkeamia, patteja....JÄRKKY.
Aurinko paisto, mut tuuli oli tosi kylmä. Pikkuhiljaa sai lisätä vaatetta ja loppuviimeks viel sadetakki päälle, ettei tuuli menny läpi. Ei se sadetakki sitte ollu ees turha, ku se ripahutti vähä vettäki välis.
Työpäivä veny 17.5 tuntiseksi. Joku kumma karma heitti mun aidalle ekaks kaikki englanninkieliset ja virolaiset autoilijat. Nooh, tulipa huomattua, et se englanninkieliki on vielä suhteellisen hyvin hallussta...Osa virolaisistaki puhuu englantia...muutama oli, ettei löytyny yhteistä kieltä...:(
Tiistaiaamuna lähettiin sitte taas tienpäälle 4 tunnin yöunien jälkeen...hotellilla "kylmä aamupala" = 1 reissumiesleipä per lärvi...joo..eiku Huittisten ABC:lle ootteleen,et se aukee ja itte ostaan safkaa lisää. Kylmä tuuli senku jatkui, ja aidalla sai tosiaan pukea omat ja varaastetut yllensä.
Kone sitte otti ja hajos. Väki hajaantu, kuka minnekki, mä jäin rempalle ohjaan liikennettä. Puol 5 luovutin ja lähdin hotellille ja menin nukkuun jo kasilta illalla.
Keskiviikkona alettiin vasta 7.30, ku koneen remppa oli vähä kestäny. Päästiin vauhtiin, saatiin kaista päähän, jäähdyteltiin ja lähettiin takaspäin. Päivä veny 16,5 tuntiseksi. Eipä sen jälkeen taas jaksanu, ku ajaa vaan hotkulle ja mennä maate...matkaa majotuksesta mestalle on kuitenki ollu koko viikon ajan n 40 km sivu...
Torstaina sitte ei ollu hotellilla enää minkäänlaista aamupalaa...pikkuusen jurppi...eiku taas ABC:lle...sinnehän me ollaan joka aamu sännätty ainaki kahavia hakoho....
Sitte nitkautinki selekäni heti aamusta, ku laitettiin Piren kans aitoja...ÄRPERLES, minen tykkää, jos se alakaa taas kiukutteloho...ei vaan jaksaasi sitä souvia enää. :(
Päivä suju suht rivakasti, mut kummasti se vaan sitte veny, ku koneeseen tuli joku vika taas...saatiin silti kaista loppuun, vaikka koneen vauhti tippu ihan mateluvauhtiin...niin vain tuli taas 17,5 tuntia oltua aidalla...Yks työkavereista lähti viimetinkaan vielä ABC:lle...soitti sitte mulle, että haluanko jtn syömistä ja toi mulle metwurstitoastin. Ihana Taneli <3
Lähin sitte ajeleen vähä puolenyön jälkeen. Silmät oli painua kii, mut sinnittelin, ajoin ikkuna auki, ja musa soi täysillä..siltiki oli pakko luovuttaa. Hämeenkyrös a join ST:n pihaan ja annoin unen tulla. 1,5 tuntia unta palloon ja sitte kohti kotia. Neljältä aamulla olin kotona. Menin suoraan nukkuun, ja heräsin tänä aamuna, ku Minttu-koiraa tuotiin jo hoitoon....Nyt se makoilee tuos mun jalkojen juuressa, ku on saanu napansa täyteen kaikkea hyvää. Tytär sille oli täälä kaikki hyvät syöttäny sillä välin, ku kävin kaupas :)
Jos tästä ny oleentuus. Olis vaan. Lepäis, ja tekis vaan sen, mikä on välttämätöntä.
Ens vko ei tuu oleen yhtään kevyempi, joten lepo on nyt tarpeen, että jaksaa.
Illalla ois se karaokefinaali, mut en taida jaksaa lähtiä.
Kirjottelen vielä illalla lisää....jos jaksan....
Täs kuitenki tiivistelmä viikosta....Kylmää tuulta, paljo töitä, väsymystä...mut silti elämä jatkuu....
Nooh, sunnuntaina ajoon Vammalaan ja majotuin seurahuoneelle. Lähdin sitte kameran kans rannalle ja sain kuvattua kaikkea upeaa ja sain jopa ammattivalokuvaajalta tosi hyvää palautetta. Lämmitti, mutta empäs ylpisty, enkä ala luulla ittestäni liikoja.
Maanantaina alotettiin sitte työt VT 2:lla, n 10 km Huittisista Forssaa kohti...oli suhteellisen kaameas kunnos se tie...reikää reiän perään, halkeamia, patteja....JÄRKKY.
Aurinko paisto, mut tuuli oli tosi kylmä. Pikkuhiljaa sai lisätä vaatetta ja loppuviimeks viel sadetakki päälle, ettei tuuli menny läpi. Ei se sadetakki sitte ollu ees turha, ku se ripahutti vähä vettäki välis.
Työpäivä veny 17.5 tuntiseksi. Joku kumma karma heitti mun aidalle ekaks kaikki englanninkieliset ja virolaiset autoilijat. Nooh, tulipa huomattua, et se englanninkieliki on vielä suhteellisen hyvin hallussta...Osa virolaisistaki puhuu englantia...muutama oli, ettei löytyny yhteistä kieltä...:(
Tiistaiaamuna lähettiin sitte taas tienpäälle 4 tunnin yöunien jälkeen...hotellilla "kylmä aamupala" = 1 reissumiesleipä per lärvi...joo..eiku Huittisten ABC:lle ootteleen,et se aukee ja itte ostaan safkaa lisää. Kylmä tuuli senku jatkui, ja aidalla sai tosiaan pukea omat ja varaastetut yllensä.
Kone sitte otti ja hajos. Väki hajaantu, kuka minnekki, mä jäin rempalle ohjaan liikennettä. Puol 5 luovutin ja lähdin hotellille ja menin nukkuun jo kasilta illalla.
Keskiviikkona alettiin vasta 7.30, ku koneen remppa oli vähä kestäny. Päästiin vauhtiin, saatiin kaista päähän, jäähdyteltiin ja lähettiin takaspäin. Päivä veny 16,5 tuntiseksi. Eipä sen jälkeen taas jaksanu, ku ajaa vaan hotkulle ja mennä maate...matkaa majotuksesta mestalle on kuitenki ollu koko viikon ajan n 40 km sivu...
Torstaina sitte ei ollu hotellilla enää minkäänlaista aamupalaa...pikkuusen jurppi...eiku taas ABC:lle...sinnehän me ollaan joka aamu sännätty ainaki kahavia hakoho....
Sitte nitkautinki selekäni heti aamusta, ku laitettiin Piren kans aitoja...ÄRPERLES, minen tykkää, jos se alakaa taas kiukutteloho...ei vaan jaksaasi sitä souvia enää. :(
Päivä suju suht rivakasti, mut kummasti se vaan sitte veny, ku koneeseen tuli joku vika taas...saatiin silti kaista loppuun, vaikka koneen vauhti tippu ihan mateluvauhtiin...niin vain tuli taas 17,5 tuntia oltua aidalla...Yks työkavereista lähti viimetinkaan vielä ABC:lle...soitti sitte mulle, että haluanko jtn syömistä ja toi mulle metwurstitoastin. Ihana Taneli <3
Lähin sitte ajeleen vähä puolenyön jälkeen. Silmät oli painua kii, mut sinnittelin, ajoin ikkuna auki, ja musa soi täysillä..siltiki oli pakko luovuttaa. Hämeenkyrös a join ST:n pihaan ja annoin unen tulla. 1,5 tuntia unta palloon ja sitte kohti kotia. Neljältä aamulla olin kotona. Menin suoraan nukkuun, ja heräsin tänä aamuna, ku Minttu-koiraa tuotiin jo hoitoon....Nyt se makoilee tuos mun jalkojen juuressa, ku on saanu napansa täyteen kaikkea hyvää. Tytär sille oli täälä kaikki hyvät syöttäny sillä välin, ku kävin kaupas :)
Jos tästä ny oleentuus. Olis vaan. Lepäis, ja tekis vaan sen, mikä on välttämätöntä.
Ens vko ei tuu oleen yhtään kevyempi, joten lepo on nyt tarpeen, että jaksaa.
Illalla ois se karaokefinaali, mut en taida jaksaa lähtiä.
Kirjottelen vielä illalla lisää....jos jaksan....
Täs kuitenki tiivistelmä viikosta....Kylmää tuulta, paljo töitä, väsymystä...mut silti elämä jatkuu....
torstai 24. toukokuuta 2012
Olihan se viikko - Porissa
NoNii...kotona ollaan ja heti mun lupaus kirjottaa ahkerasti blogia, on kokenu takaiskun oikeen pahemmankerran. Mutta viikko vaan oli niin työtäyteinen, ettei iltasin jaksanu, ku suihkuun ja nukkumaan. Hotellin nettiki oli hidas ku etana, meni järki senki kans..
Maanantaina ja tiistaina mentiin Ulvilassa tietä VT 11 kohti Kaasmarkkua. Sillä alueella on paljon muuntajia, sitten siinä on myös Lemminkäisen asfalttiasema, jossa on voimakas magneettikenttä. Lisäksi tuolla alueella on myös viranomaisverkko, joten arvakkaas kaks kertaa, tökkikö meidän puhelinliikenne??? Ei, muutaku ihan vähä vaa...meinas pälli palaa...meikäki seiso väliin liikenneaidan laatikon päällä, et sai puhelimen korkeemmalle ja kantavuutta paremmin. Kävi siinä pomo ja etumies mulle naureskelemas...ja toivat samalla tiedon, ettei rääpälekoon vaatteita ole myynnis...nii, että miesten 46-kokoset vaatteet sitte meikälle...tietää töitä ompelukonehelle...muutoon ne putuaa mun päältä...ne housut ainaski. :D
Eileen sitte tehtiin oikeen sellaanen pitkä päivä, et saatiin tälle päivää jäämään vaan 2,2 km:n matka...tänään sitte koneet lopetti joskus klo 14-14.15 välillä vedon. Sit kalusto purkautu pelipaikalta pikkuhiljaa ja mä siirsin aitani takas saumalle. Jäähdyttelys meniki sitte muutama tunti...ei vaan meinannu kaista jäähtyä. Kaamee tuuli kiusas mua koko päivän..eilen ja tiistaina sai olla shortseis ja T-paidas, tänää ei oo tarvinnu takkiakaa riisua...koko ajan ploosannu niimmaan jumaattin kylymää....
Muuten viikko on ollu lämmin ja meni taas huisin nopeesti. Ihon väri on muuttunu ruskeaksi...että sitä ollaan taas sitte astetta ruskeempi ku muut. Suzu sanoki sunnuntaina Miialle ja Kimonille, että kattokaan ny, ku tua on jo ruskia....no, ooham mä.
Nii, sunnuntaina olin jo suunnittelemas maatemenua, ku Suzu soittaa, että lähetään kahville. Ne tuli sitte Miian ja Kimonin kans hakeen mut hotkulta ja mentiin Tiilimäen Nesteelle. Suzu tarjos mulle Tripin ja istuttiin sellaseen pöytään, missä Suzu ja kumppanit on istuneet aina silloon, ku olivat nuoria ja odottelivat tuola Nesteellä aamun ekaa linkkaa, millä pääsee Harjavaltaan.
Josko tästä ny vaikka suihkuu.olo on sellaaane, ku olis johonaki pölytynnyris piretty...siinä kaistan pääs saumalla, ku olin , ni isot autot ajo tosi reunasta ja pöllyytti sitä hiataa siältä...kaamee pölypilvi leiju koko ajan mun aidalla...korvatki täynnä mustaa pölyä....HYI!
Maanantaina ja tiistaina mentiin Ulvilassa tietä VT 11 kohti Kaasmarkkua. Sillä alueella on paljon muuntajia, sitten siinä on myös Lemminkäisen asfalttiasema, jossa on voimakas magneettikenttä. Lisäksi tuolla alueella on myös viranomaisverkko, joten arvakkaas kaks kertaa, tökkikö meidän puhelinliikenne??? Ei, muutaku ihan vähä vaa...meinas pälli palaa...meikäki seiso väliin liikenneaidan laatikon päällä, et sai puhelimen korkeemmalle ja kantavuutta paremmin. Kävi siinä pomo ja etumies mulle naureskelemas...ja toivat samalla tiedon, ettei rääpälekoon vaatteita ole myynnis...nii, että miesten 46-kokoset vaatteet sitte meikälle...tietää töitä ompelukonehelle...muutoon ne putuaa mun päältä...ne housut ainaski. :D
Eileen sitte tehtiin oikeen sellaanen pitkä päivä, et saatiin tälle päivää jäämään vaan 2,2 km:n matka...tänään sitte koneet lopetti joskus klo 14-14.15 välillä vedon. Sit kalusto purkautu pelipaikalta pikkuhiljaa ja mä siirsin aitani takas saumalle. Jäähdyttelys meniki sitte muutama tunti...ei vaan meinannu kaista jäähtyä. Kaamee tuuli kiusas mua koko päivän..eilen ja tiistaina sai olla shortseis ja T-paidas, tänää ei oo tarvinnu takkiakaa riisua...koko ajan ploosannu niimmaan jumaattin kylymää....
Muuten viikko on ollu lämmin ja meni taas huisin nopeesti. Ihon väri on muuttunu ruskeaksi...että sitä ollaan taas sitte astetta ruskeempi ku muut. Suzu sanoki sunnuntaina Miialle ja Kimonille, että kattokaan ny, ku tua on jo ruskia....no, ooham mä.
Nii, sunnuntaina olin jo suunnittelemas maatemenua, ku Suzu soittaa, että lähetään kahville. Ne tuli sitte Miian ja Kimonin kans hakeen mut hotkulta ja mentiin Tiilimäen Nesteelle. Suzu tarjos mulle Tripin ja istuttiin sellaseen pöytään, missä Suzu ja kumppanit on istuneet aina silloon, ku olivat nuoria ja odottelivat tuola Nesteellä aamun ekaa linkkaa, millä pääsee Harjavaltaan.
Josko tästä ny vaikka suihkuu.olo on sellaaane, ku olis johonaki pölytynnyris piretty...siinä kaistan pääs saumalla, ku olin , ni isot autot ajo tosi reunasta ja pöllyytti sitä hiataa siältä...kaamee pölypilvi leiju koko ajan mun aidalla...korvatki täynnä mustaa pölyä....HYI!
sunnuntai 20. toukokuuta 2012
Ylivoimaasen vaikia tyä
Porissa ollaan ja taas se sama laulu, ku kirjaa ittiään hotelliin ja kysyy siinä samas, et onhan teillä laktoosittomia tuotteita aamupalalla...juu, löytyy vähälaktoosista...ja ku se saatana ei oo sama...ku pystyyski käyttöhön niitä, olis palijo halavempaaki tää elämine...mutta ku kaikki pitää ostaa laktoosittomana...koskahan nää hotellien ja ravintoloidenpitäjät oppii, että ku laittaa tarjolle täysin laktoositonta, se käy ihan kaikille...nii...paitti maidottomille...mut vähälaktoosisille ja terveille ihmisille se käy.
Kyrsii suoraansanoen tuallanen välimpitämättömyys...ymmärtääsin, ku olis joku justihin julukitullu oireyhtymä, mutta ku niij jumalattoman yleenen juttu jo täs maas, ni luulis aikaansaseuraavien ihmisten huomioivan myös tämän seikan ruuissaan ym. UGH! Olen jälleen puhunut.
Kyrsii suoraansanoen tuallanen välimpitämättömyys...ymmärtääsin, ku olis joku justihin julukitullu oireyhtymä, mutta ku niij jumalattoman yleenen juttu jo täs maas, ni luulis aikaansaseuraavien ihmisten huomioivan myös tämän seikan ruuissaan ym. UGH! Olen jälleen puhunut.
Painajaisia, autokisoja ja totaalinen väsymys :)
Nonnih...täälä taas ajatuksineni :)
Eilen aamu alko puhelulla, ku poika soitti, että keittäsikkö puuroa..no, tottakai, mä keitän puuroa, ku toinen sitä pyytää. Niin keitin helmipuuron siiheksi, ku poijaat tuli.
Yö meni persiilleen...siis pe-la välinen yö. Tuli siinä perjantai-illalla vähä juteltua ihmisen kans, joka oli kuin Nasse-setä....Hyvin,Hyvin, vihainen ;( Siinä sitte sanailtiin puolin ja toisin. Mä koitin vetää linjaa, joka veis sopuisampaan malliin ja esitin asiat nii, etten loukannu häntä, ja mutta sanoin silti, miltä musta tuntuu. Yöllä sitte näin painajaisen, että tää hlö tuli mun luo tappoaikeissa. Heräsin tietty sitte siihe ja olin kauan valveilla, ku en uskaltanu alkaa heti nukkuun, ettei painajainen palaa. Yli 10:een vuoteen en oo nähny painajaisia ja heränny niihi :O
Eilinen meni sitte Alahärmän Kalmoonkankahalla jokkiskisoos. Kyllä vaan oliki taas mahtava kisa :)
Sain hyviä kuvia ja fiilis oli taivais -vielä siinäki vaihees- ku taivas avas hanat ja laski vettä ihan oikonaan meirän niskaha.
Ne on nua jokkiskisat mulle kans yks osa elämää. Sitä fiilistä ei löydä muualta. Se on jotain ihan omaa laatuaan. Ku oot kattomas kisoja, voit jättää kamat siihe, ku meet hakeen kahvia, makkaraa tai käyt Karkki-Erkin kojulla...ei niihin kukaan kajoa ja aina siihen jää väkiä, jokka vähä kattoo perähänki.
Illalla oli kyllä totaalinen väsy. Joskus kuuren korvis oltiin takas kotona, ku oltiin ennen kymmentä aamulla lähäretty.
En jaksanu kotona mitää, olin vaan ja möllötin.
Sitte luavutin, kävin pesuulla ja menin koppahan maata. Sen pituinen se :)
Eilen aamu alko puhelulla, ku poika soitti, että keittäsikkö puuroa..no, tottakai, mä keitän puuroa, ku toinen sitä pyytää. Niin keitin helmipuuron siiheksi, ku poijaat tuli.
Yö meni persiilleen...siis pe-la välinen yö. Tuli siinä perjantai-illalla vähä juteltua ihmisen kans, joka oli kuin Nasse-setä....Hyvin,Hyvin, vihainen ;( Siinä sitte sanailtiin puolin ja toisin. Mä koitin vetää linjaa, joka veis sopuisampaan malliin ja esitin asiat nii, etten loukannu häntä, ja mutta sanoin silti, miltä musta tuntuu. Yöllä sitte näin painajaisen, että tää hlö tuli mun luo tappoaikeissa. Heräsin tietty sitte siihe ja olin kauan valveilla, ku en uskaltanu alkaa heti nukkuun, ettei painajainen palaa. Yli 10:een vuoteen en oo nähny painajaisia ja heränny niihi :O
Eilinen meni sitte Alahärmän Kalmoonkankahalla jokkiskisoos. Kyllä vaan oliki taas mahtava kisa :)
Sain hyviä kuvia ja fiilis oli taivais -vielä siinäki vaihees- ku taivas avas hanat ja laski vettä ihan oikonaan meirän niskaha.
Ne on nua jokkiskisat mulle kans yks osa elämää. Sitä fiilistä ei löydä muualta. Se on jotain ihan omaa laatuaan. Ku oot kattomas kisoja, voit jättää kamat siihe, ku meet hakeen kahvia, makkaraa tai käyt Karkki-Erkin kojulla...ei niihin kukaan kajoa ja aina siihen jää väkiä, jokka vähä kattoo perähänki.
Illalla oli kyllä totaalinen väsy. Joskus kuuren korvis oltiin takas kotona, ku oltiin ennen kymmentä aamulla lähäretty.
En jaksanu kotona mitää, olin vaan ja möllötin.
Sitte luavutin, kävin pesuulla ja menin koppahan maata. Sen pituinen se :)
perjantai 18. toukokuuta 2012
Olihan taas päivä...ja on viäläki :(
Aamulla heräsin ihan itte...touhusin kotihommia ja sitte lähin kylille hoitaan asioita...osan sain ihan tosta vaan, mutta sitte just se,mitä eniten lähin hoitaan, tökki. Eipä taas ollu paikalla immehine...puhelimeensa ei vastaa ja joo....mulla rahat kii töissä...KiWaa....No, minähän en tunnetusti luovuta, vaan yritän tavoitella niin kauan, että saan ihmisen kiinni ja asiani sanottua.
Tupakin on siivottu, ettei oo pölyn vallas kaikki, ku yövieraat tulee. Pyykit pitäs vielä silittää...
Kauhee liikenne oli kylillä...suurimman osan asioista hoidinkin kävelemällä paikasta toiseen...ei autolla ois mihkää päässy. Ihme kyllä, Kelas asia hoitu kerranki nopiaa eikä tarvinnu kilahtaa.
Nyt jatkan puhelmen kans touhuamista...otan sen ihmisen kiinni, vaikka se ois mun viimenen tekoni.
Sainhan mä sen kii lopulta...josko ny asiat sitte luantuus...
Luin tuas juttuja koulukiuaamisesta. Että ihminen onkin julma. Jopa aikuinen, koulutettu ihminen, joka toimii opettajana. Hyi, saateri!
Mä tartuin omien lasteni kouluaikana jokaiseen kiusaamistapaukseen heti. Meillä onneks muksut kerto aina, et oli helppo toimia. Mut se kans loppu. Ne huomas, että mä tuun aina ottamaan asian esille, ku kiusataan. Mua on itteeni kiusattu NIIIIIIIIIIIN paljo...ihan kakarasta asti. Jossain vaihees kuvittelin, et mä oon vaan niin helvetin huono, ruma ja epäkelpo, että mua kuuluu kiusata.
Murrosiäs olin onneks sen verran kovapää, että ku kerran sain tarpeekseni "kierosilmänimittelystä", en miettiny hetkeäkään, mitta vaan tuli täyteen: Menin sen huutelijan luo (mua reilusti isompi jätkä), otin takirinnuksista kii ja ennenku se tajus koko asiaa, se oli jo lumipenkas ja mä istuin sen päällä ja pesin naamaa lumella. Kysyyn sitte, että "oliko jotaki muuta vielä mielenpäällä? Ei ollu, eikä ollu muillakaa sen jäläkihi...
Vielä piti illalla sitte saada eteensä möykky menneisyydestä...en vaan ymmärrä vieläkää, et miks tää henkilö alko mulle avautuun...mä kommentoin ystävän tilapäivitykseen jtn ihan normia...niinku aina ennenki...tää yks alkaa mulle "huutaan" et älä sekaannu mun asioohin ja mun kommentteihin...mä en sen kommentteja ollu siihen mennes ees nähäny, ku olin oman kommenttini kirjottanu sinne 2tuntia aiemmi, eli heti, ku ystävä oli sen päivityksensä tehny...
Sit alko tulla kaikkee ihan skeidaa...mä yritin sanoa, että lopettais, että mä en jaksa vanhoja asioita muistella ja kaivella, enkä jaksa olla katkera mistää...ja tää senku jatkaa...huvittavinta oli, lu se käski mun mennä hyötykäyttöasemalta penkomaan omat tavarani????? Mun omat tavarat on täälä, mun omas kodis...muuta en tarvitte...Voi, voi ja lämmin leipä.
En mä osaa tohon muutakaa sanua, muutaku että, emmä ainakaa jaksa tapella, enkä halua ees...mieluusti olisin sovus,mutta ku toiselle ei passaa...mötikööt katkeruudessaan ja "mielipahassaan", mähän oon ollu sille niin katala ja ilkeä...*HUOH*....Onneks kuulkaa mulla on ELÄMÄ :)
Tupakin on siivottu, ettei oo pölyn vallas kaikki, ku yövieraat tulee. Pyykit pitäs vielä silittää...
Kauhee liikenne oli kylillä...suurimman osan asioista hoidinkin kävelemällä paikasta toiseen...ei autolla ois mihkää päässy. Ihme kyllä, Kelas asia hoitu kerranki nopiaa eikä tarvinnu kilahtaa.
Nyt jatkan puhelmen kans touhuamista...otan sen ihmisen kiinni, vaikka se ois mun viimenen tekoni.
Sainhan mä sen kii lopulta...josko ny asiat sitte luantuus...
Luin tuas juttuja koulukiuaamisesta. Että ihminen onkin julma. Jopa aikuinen, koulutettu ihminen, joka toimii opettajana. Hyi, saateri!
Mä tartuin omien lasteni kouluaikana jokaiseen kiusaamistapaukseen heti. Meillä onneks muksut kerto aina, et oli helppo toimia. Mut se kans loppu. Ne huomas, että mä tuun aina ottamaan asian esille, ku kiusataan. Mua on itteeni kiusattu NIIIIIIIIIIIN paljo...ihan kakarasta asti. Jossain vaihees kuvittelin, et mä oon vaan niin helvetin huono, ruma ja epäkelpo, että mua kuuluu kiusata.
Murrosiäs olin onneks sen verran kovapää, että ku kerran sain tarpeekseni "kierosilmänimittelystä", en miettiny hetkeäkään, mitta vaan tuli täyteen: Menin sen huutelijan luo (mua reilusti isompi jätkä), otin takirinnuksista kii ja ennenku se tajus koko asiaa, se oli jo lumipenkas ja mä istuin sen päällä ja pesin naamaa lumella. Kysyyn sitte, että "oliko jotaki muuta vielä mielenpäällä? Ei ollu, eikä ollu muillakaa sen jäläkihi...
Vielä piti illalla sitte saada eteensä möykky menneisyydestä...en vaan ymmärrä vieläkää, et miks tää henkilö alko mulle avautuun...mä kommentoin ystävän tilapäivitykseen jtn ihan normia...niinku aina ennenki...tää yks alkaa mulle "huutaan" et älä sekaannu mun asioohin ja mun kommentteihin...mä en sen kommentteja ollu siihen mennes ees nähäny, ku olin oman kommenttini kirjottanu sinne 2tuntia aiemmi, eli heti, ku ystävä oli sen päivityksensä tehny...
Sit alko tulla kaikkee ihan skeidaa...mä yritin sanoa, että lopettais, että mä en jaksa vanhoja asioita muistella ja kaivella, enkä jaksa olla katkera mistää...ja tää senku jatkaa...huvittavinta oli, lu se käski mun mennä hyötykäyttöasemalta penkomaan omat tavarani????? Mun omat tavarat on täälä, mun omas kodis...muuta en tarvitte...Voi, voi ja lämmin leipä.
En mä osaa tohon muutakaa sanua, muutaku että, emmä ainakaa jaksa tapella, enkä halua ees...mieluusti olisin sovus,mutta ku toiselle ei passaa...mötikööt katkeruudessaan ja "mielipahassaan", mähän oon ollu sille niin katala ja ilkeä...*HUOH*....Onneks kuulkaa mulla on ELÄMÄ :)
torstai 17. toukokuuta 2012
Palautumista
Aamusta ois nukuttanu,mutta heräsin, ku naapurin muksut piti elämää mun makkarin ikkunan alla *HUOH* Pihas ois lääniä vaikka miten paljo ja lapsille omat leikkipaikat....Nooh, täytyy keksiä taas jtn, tää sama ongelma oli viime kesänäkin. Ja ku edes leikkisivät kunnolla, mutta ku isompi kiusaa pienempäänsä, minkä ikinä ehtii ja toinen kirkuu kurkku suorana sitte tietysti, ku toinen kiusaa :(
Ei jaksa ymmärtää. Ite oon äitinä puuttuunu aina lasteni kiusaamistilanteisiin. Oon tehny heti pikkulapsesta asti selväksi, että kiusata ei saa. Eikä osootella erilaisia ihmisiä sormella. Eikä olla paljokas kylässä kahvipöydässä. Moov vissihi ollu vähä nipo mutsi :) Mutta ei oo oikeen montaa kertaa tarvinnu hävetä kersaansa takia, siitä kiitos heille <3 Ovat rakkaita kaikki <3
Tää päivä on menny ihan vaan palautuessa. Lenkillä kävin Caritan kans. Saatiin taas parantaa maailmaa ja todeta, miten samanlaisia ollaan monessakin asiassa. Ihanaa löytää tuollainen sielunsisar elämäänsä, toivon, että Carita tuntee samoin.
Naapuri poikkes aamusella kahvilla, sillei ittellä ollu kahavia ja ny oli kaupat kii...mukavaa, ku on naapureita, joiden kans voi olla tekemisis...
Mullaki jäi eileen kauppaan yhtä sun toista, mutta hyvin oon vaan pärjänny...mut jos kahvi ois ollu loppu ja se ois unohtunu kauppaan...täälolis aamulla ollu todennäkösesti helvetti irti...mä ku en pääse käyntiin ilman kahavia.
Kaikenlaisia ajatuksia on ollu mielenpäällä tänään. Ei oo ehtiny ressaamaan jääkiekosta eikä tangokisoosta, ku on omia asioota, joita miettiä. Yhen biisinki tos kirjotin, täytyy vaan kattella sitä vielä huomenna uusiks ja vähä muoksia sitä, ni kyllä siitä taas hyvä tulee.
Yhden musiikkitutun kans tänään juttelin pitkät pätkät hyvinki syvällisiä asioita...tajusin, etten oo yksin ajatuksineni, on joku, joka ajattelee lähes tai joissai asioissa jopa ihan samoin, ku minä.
Huomenna ois karaokekisa...mut muistin just, et mun poika tulee serkkunsa kans mun luo yöks, ku lähetään sitte lauantaiaamuna aikasi Härmään, Kalmonkankahalle ToukoJM-kisoohi...kamera aa taas töitä. Poika lupas ottaa nuorimman tyttäreni kameran lainaan,ni pääsee hänkin kokeilemaan kuvata jokkiskiaa...aika haka kuvaamaan on hänkin, näyttöjä on.
En tiä, oisko se unen aika nyt...väsy on, mutta pääs pyörii tuhat ja yks asiaa, eikä oloa helpota yhtään tieto siitä, että oon yksin voimaton näiden mietittävien asioiden kans...niihin osaan ku kuuluu toinen ihminen, ja mulla reppanalla ei oo luantua mennä kyselemähäm mitää...joten kärvistelmpä taas aikani, kunnes tajuan, että ei kannata...siispä lopetan heti alakuunsa kärvistelyn parin asian parissa. NIH!
Nyt muiden asioiden pariin, ennen unta :) Ihanaa, kun jaksatte lukea...jos vielä kommentoisittekin jtn, ni vois saada uusia ideoita, innoitteita tai jtn... :)
keskiviikko 16. toukokuuta 2012
Elämästä voi nauttia, vaikka välillä vähä tök-tök-tökkii...
No,niin...täällä taas...Meni tää alkuviikko töis kyllä niin totaalisesti, ettei ehtiny bloggailla. Äitienpäivän iltana ajoin Ukiin, tai oikeemmin iltapäivällä. Kuvaamas kävin Yaras pariinki otteeseen, sillä meri on mun elementtini...sen tuoksu, sen uhmakas voima, sen kylmää huokuvat aallot...
Ilta meniki sitte Piren kans kämpillä, ku opeteltiin täyttämään uutta matkalaskusysteemiä...pilikuviilaamista koko kakspuoleinen A4-lomake...MURRRRR! Nooh, ehkä se opitaan, sillä ainakaa eilen, ku sitä palautin, siitä ei löytyny virheitä...VIELÄ :O Palkkakonttorilla voikin olla toinen juttu :O
Maanantai meni mielettömän kovan tuulen vallitessa koko päivän. Koneetki savus nii, ettei mitään rajaa. Kylmä tuuli pakotti sit pukeutumaan niinku syyssäällä...oli pipoa, villasukkaa, toppatakkia ja kaulahuivia...ja hanskat koko päivän kädes....HRRRRRRRR....tule jo lämmin, ihana kesä <3
Illalla kymmeneltä päästiin töistä ja mä onnessani kylille, että "JESH, Nyt ruokaa!" Ilo oli lyhyt. Tässä armaassa Suomenmaassa on kuin onkin vielä kolkka, jossa ei saa ruokaa arki-iltana iltakymmenen jälkeen....Hotelli, jossa asuimme, oli poikkeuksellsisesti auki, koska oli Suomen peli. Juomaa kyllä ois saanu, mut köökki oli kiinni...ei olis luullu olevan vaikeaa hakea edes voileipävärkit siihe...En muista, koska oon viimeks ollu nuan vihaanen, ku olin maanantaina. Työpäivä oli verottanu voimia kuitenki sen verran, etten jaksanu Laitilaankaan lähtiä ajamaan, sieltä ois ruokaa saanu. Niimpä sitte aikani kiukuteltuani menin koppahan maate ja annoin ansaitun unen tulla....Tiedän muuten kertoa, että ku moon näläkääne, ni se mun kiukkuni määrä triplaantuu normista kiukusta...joten sopii varoa :D
Eilen sitte saatiin mesta valmiiksi. Seistessäni aidalla viimeisellä pisteellä, katselin yhelle pellolle, joka oli lähes metsän ympäröimä...vain se liittymä, jolta sinne katselin, oli aukkona...sitte näin liikettä...Viimesyksyinen hirvenvasa...ja pian toinen...äkkiä kamera autosta ja näpsimään kuvia...olivat turhan kaukana, mut koitan, jos saisin suurennettua ne ja sitte julkastua...
Illalla sitte puol kymmenen mais kamat kasaan, aidat siirtokuntoon ja tienpäälle, kohti Kaasmarkkua, lähelle Poria. Vietiin aidat sinne grillien seuraksi Nesteen pihaan ja sitte ajoon takas hotellille...sanalla sanoen KAADUIN sänkyyn, väsy oli mieletön.
Tänään nukuin vähä yli ysiin...oisin nukkunu pitempäänki, mut joku sitte päätti alkaa takomaan jotaki siinä pihalla, ni ei siinä paukkees enää uni maistunu.
Kävin aamupalalla, pakkasin kamat ja lähin ajaan kohti kotia.
Nyt sitte pyykit pyörii, ja paljo muutaki hommaa on tehtynä, mut niihän se on, ettei ne työt - ainakaan täälä kotona - ikinä lopu...eikä tekemällä liioon....
Lataan vielä kuvia tänne, ku saan siihen jonkun raon.
Nyt laittaan valkopyykki ulos ja kirjo pyörimään...sitte vielä röivaattehet, jokka haisoo ihan kauhialta muka taas.... :)
Ilta meniki sitte Piren kans kämpillä, ku opeteltiin täyttämään uutta matkalaskusysteemiä...pilikuviilaamista koko kakspuoleinen A4-lomake...MURRRRR! Nooh, ehkä se opitaan, sillä ainakaa eilen, ku sitä palautin, siitä ei löytyny virheitä...VIELÄ :O Palkkakonttorilla voikin olla toinen juttu :O
Maanantai meni mielettömän kovan tuulen vallitessa koko päivän. Koneetki savus nii, ettei mitään rajaa. Kylmä tuuli pakotti sit pukeutumaan niinku syyssäällä...oli pipoa, villasukkaa, toppatakkia ja kaulahuivia...ja hanskat koko päivän kädes....HRRRRRRRR....tule jo lämmin, ihana kesä <3
Illalla kymmeneltä päästiin töistä ja mä onnessani kylille, että "JESH, Nyt ruokaa!" Ilo oli lyhyt. Tässä armaassa Suomenmaassa on kuin onkin vielä kolkka, jossa ei saa ruokaa arki-iltana iltakymmenen jälkeen....Hotelli, jossa asuimme, oli poikkeuksellsisesti auki, koska oli Suomen peli. Juomaa kyllä ois saanu, mut köökki oli kiinni...ei olis luullu olevan vaikeaa hakea edes voileipävärkit siihe...En muista, koska oon viimeks ollu nuan vihaanen, ku olin maanantaina. Työpäivä oli verottanu voimia kuitenki sen verran, etten jaksanu Laitilaankaan lähtiä ajamaan, sieltä ois ruokaa saanu. Niimpä sitte aikani kiukuteltuani menin koppahan maate ja annoin ansaitun unen tulla....Tiedän muuten kertoa, että ku moon näläkääne, ni se mun kiukkuni määrä triplaantuu normista kiukusta...joten sopii varoa :D
Eilen sitte saatiin mesta valmiiksi. Seistessäni aidalla viimeisellä pisteellä, katselin yhelle pellolle, joka oli lähes metsän ympäröimä...vain se liittymä, jolta sinne katselin, oli aukkona...sitte näin liikettä...Viimesyksyinen hirvenvasa...ja pian toinen...äkkiä kamera autosta ja näpsimään kuvia...olivat turhan kaukana, mut koitan, jos saisin suurennettua ne ja sitte julkastua...
Illalla sitte puol kymmenen mais kamat kasaan, aidat siirtokuntoon ja tienpäälle, kohti Kaasmarkkua, lähelle Poria. Vietiin aidat sinne grillien seuraksi Nesteen pihaan ja sitte ajoon takas hotellille...sanalla sanoen KAADUIN sänkyyn, väsy oli mieletön.
Tänään nukuin vähä yli ysiin...oisin nukkunu pitempäänki, mut joku sitte päätti alkaa takomaan jotaki siinä pihalla, ni ei siinä paukkees enää uni maistunu.
Kävin aamupalalla, pakkasin kamat ja lähin ajaan kohti kotia.
Nyt sitte pyykit pyörii, ja paljo muutaki hommaa on tehtynä, mut niihän se on, ettei ne työt - ainakaan täälä kotona - ikinä lopu...eikä tekemällä liioon....
Lataan vielä kuvia tänne, ku saan siihen jonkun raon.
 |
| Kaunis auringonlasku äitinepäivän iltana Ukissa, Yaran rannassa... |
 |
| Sieltä ne meidän koneet tulee....KAIT...savu ainaki jo näkyy.... |
 |
| HERMOSAHA...mokomaki räyskyttäjä...ei viittiny kauan olla aidan kans tuas kohtaa...tua koira piti huolen siitä Räyh-Räyh-Räyh-Räyh... |
 |
| Harmittavan kaukana ovat...mutta sielä ne ovat...2 viime syksyn vasaa, jotka ovat joutuneet omille armoilleen, emon tehdessä tilaa uudelle vasalle... |
lauantai 12. toukokuuta 2012
Autokuumetta
Viime yön nukuin jo vähä paremmin. Ja nukuin melki kymmeneen. Aamupalan jälkeen lähettiinki sit pian ajaan kohti Poria, ku Titta ja Andrei halus koeajaa vähä autoja. Mentiin ensin Auto Paliniin...sielä koeajettiin ensin Chevrolet Capita. Oli tosi päheet kyyttit. Sitte Volvon Citymaasturi...se oli viä mageempi päles.
Mentiin sitte Fordin liikkeeseen, mut vain varttia ennen, ku se meni kiinni...ei sitte koeajettu mitään, mut takapuoleni lesahutin ensin ihan hemmetin hienoon, yli 60 tuhatta euroa maksavaan Porcheen ja sen perään sikasiistiin Mustangiin....WoW! Olihan hienoja autoja...
Tuullu on aamusta asti ja tuntuu, et yltyy vaan koko ajan. Jos menis tonne joen varrelle katteleen...saisko hyviä kuveja sieltä. Huomenna meinaan mennä jo iltapäivästä Ukiin ja koitan päästä sinne rantaan kuvaamaan. Siinä on meri ihan lähellä, ja meri on mulle luonnonvesistöistä se rakkain. Jo se suolainen tuoksu saa mut ihan haltioitumaan.
Päivä jatkaa tästä kulkuaan kohti iltaa. Mä mietin mielessäni asioita. Sitä, miks joitakin ihmisiä vaivaa se, et olen yksin. Se on mun oma valintani, enkä maraja sen vuoksi.
Ens vkonloppuna mun lapsistani ainoa poika tulee mun luo ja mennään yhdessä Jokkiskisoohin Kalamoonkankahalle, Härmähä...kamerat mukaha ja sitte vaan nauttimaha...
Eilen illalla ennen nukahtamista mietin elämääni. Jotenki sitä vaan osaa taas olla yhä pienemmistä asioista iloinen. Mehän eletään täälä vain kerran. Miksi siis ei nautittaisi siitä. Annettaisi osaa itsestämme toisille, vaikkapa ajan muodossa. Ei kiire ole syy olla kuuntelematta toista tai tapaamasta ystävää vaikka kahvikupposen äärellä rupatellen. Jumala loi aikaa, se ei kiiruusta sanaakaan sanonu.
Illalla saunottiin bestiksen kans ja puhuttiin lauteilla henkeviä...on tää vaan ollu taas hieno vkoloppu....missä ressi??? Eipä oo näkyny....muutama vko ja tuun tänne uudestaan....On Tulkkilan yö ja pääsen kuvaamaan yhtä Suomen bilebändi 2012-kisassa ollutta bändiä, REMIXiä....sitä odotellessa :)
Mentiin sitte Fordin liikkeeseen, mut vain varttia ennen, ku se meni kiinni...ei sitte koeajettu mitään, mut takapuoleni lesahutin ensin ihan hemmetin hienoon, yli 60 tuhatta euroa maksavaan Porcheen ja sen perään sikasiistiin Mustangiin....WoW! Olihan hienoja autoja...
Tuullu on aamusta asti ja tuntuu, et yltyy vaan koko ajan. Jos menis tonne joen varrelle katteleen...saisko hyviä kuveja sieltä. Huomenna meinaan mennä jo iltapäivästä Ukiin ja koitan päästä sinne rantaan kuvaamaan. Siinä on meri ihan lähellä, ja meri on mulle luonnonvesistöistä se rakkain. Jo se suolainen tuoksu saa mut ihan haltioitumaan.
Päivä jatkaa tästä kulkuaan kohti iltaa. Mä mietin mielessäni asioita. Sitä, miks joitakin ihmisiä vaivaa se, et olen yksin. Se on mun oma valintani, enkä maraja sen vuoksi.
Ens vkonloppuna mun lapsistani ainoa poika tulee mun luo ja mennään yhdessä Jokkiskisoohin Kalamoonkankahalle, Härmähä...kamerat mukaha ja sitte vaan nauttimaha...
Eilen illalla ennen nukahtamista mietin elämääni. Jotenki sitä vaan osaa taas olla yhä pienemmistä asioista iloinen. Mehän eletään täälä vain kerran. Miksi siis ei nautittaisi siitä. Annettaisi osaa itsestämme toisille, vaikkapa ajan muodossa. Ei kiire ole syy olla kuuntelematta toista tai tapaamasta ystävää vaikka kahvikupposen äärellä rupatellen. Jumala loi aikaa, se ei kiiruusta sanaakaan sanonu.
Illalla saunottiin bestiksen kans ja puhuttiin lauteilla henkeviä...on tää vaan ollu taas hieno vkoloppu....missä ressi??? Eipä oo näkyny....muutama vko ja tuun tänne uudestaan....On Tulkkilan yö ja pääsen kuvaamaan yhtä Suomen bilebändi 2012-kisassa ollutta bändiä, REMIXiä....sitä odotellessa :)
perjantai 11. toukokuuta 2012
Torstai -toivoa täynnä...vain onko?
Nyt, ku on saanu nukkua yön yli, jaksaa taas ajatella ja muotoilla ajatuksensa sanoiksi ja lauseiksi. Päänsärkyki alkaa hellittää, ku tajusin sen niin aikases vaihees, että ehdin ottaa tabun.
Eilen saatiin toinen kaista valmiiksi. Vaikeuksien kautta voittoon kävi sekin tie. Aamulla kuudelta alotettiin...tosin siinä sitte meni 1,5 tuntia harakoolle, ku jyrsin ei lähtenykkää pyörimään...hihna poikki. Nooh, päästiin matkaan kuitenkin. Ehdin jo mielessäni manailla, että "tottakai, ku on kotiinlähtöpäivä, ni joku paikka prakaa, että menee oikee helevetin myähälle"...Suuri yllätys oli, että oltiin päässä jo klo 19.
Aamu alkoi synkkänä ja sateisena. Ei kuitenkaa tuullu, niinku eileen. Päivää myöden ilma selkis ja päivällä oli jopa ihan kesäisen tuntuista. Meinasin vaihtaa välillä kenkiä, ja tyhmä ku olin, en sitä tehny. Illalla sitte alko seläs tuntua se inhottava, vihlova kipu. Ja nyt nimenomaan alaseläs...toivoa sopii, että ens vkolla on vaan poutaa ja lämmintä, että saan olla niis Sievin turvakengis...nua Jalaksen kengät ei vaan mulle sovi...nua on jo toiset, ja sama juttu...alaselkä vihoittelee heti...
Saatiin siinä yks hektinenki osio, ku Piren päästä tuli ensin poliisit pillit ja vilkut päällä...pian tuli muutama paloauto ja ambulanssikin...mulla jonossa ekana ollut mies tiesi kertoa, että siinä muutaman kilsan pääs meistä, oli joku ajanu kallionleikkeeseen...ilmeisesti väistäny hierveä...
Se kolariauto tuotiin sitte muutama tunti myöhemmin hinauspalvelun auton lavalla...noukka oli kuprulla, tuulilasis oli päänmuotoinen painauma...surullista...
Illalla, ku saatiin kaista päähän, jäähdyteltiin vajaa 2 tuntia. Puriittiin sitte ohjaus nii, että klo oli iltayhdeksän, ku oltiin valmiit.
Kävin tankkaamas auton, ja lähdin ajeleen Kokemäelle. Yhtään kauemmas en ois kyllä jaksanukkaa...vesisade ku alkas taas siinä seittemän jälkeen illalla, ni sitähän sitte tuli koko matkan maahan asti, ku ajelin bestikseni luo. Sanalla sanoen - kaaduin petiin- kun pääsin perille....
Nyt ihanata viikonloppua kaikille....ehkä teen uuden kirjotuksen tänä iltana tai huomenna...tapahtuu sitä vkonloppunaki kaikkea ja reissussahan tässä ollaan nytkin :)
keskiviikko 9. toukokuuta 2012
Puusilimiä ja mummokyyttejä....
Niin sitä poukottiin tielle jo aamukuudelta. Yhen banaanin söin, ja sen turvin lähin töihin. Pire toi onneks kahvia, ku huoltomies, (sitte, ku sitä kahvia joskus sai) unohti termarin huoltsikan pöydälle...pasteijat ja leivät lisukkeineen se muisti, mutta termari piti hakia erikseen.
Näin pääskysiä heti aamulla, mutta niin vain olivat vikkeliä, etten saanu kuvaa...jos ne olikin paikallaan, siitä meni autojono, etten päässy kuvaamaan.
Yhen mummon juoksin kiinni turvakengät jalas...tulla touhootti koko jonon ohi...sain sen kiinni ja ajatin sivuhun kysyen: Mitä kuulet oikeen ny teit? Mummo vastas: Ajoin päin punaasia...ilme oli ku pikkulapsella, joka tingillä teköö jotaki, miton kiälletty. Ja ku oiski tua mummo ollu ainua...mutta ku ei...koko päivän niiton ollu, milloon mistäki yrittämäs jonon ohi tai torveilemas jotaki muuta. Lopulta ei enää voinu ku nauraa....Iltapäivällä kuulin eka kertaa tälle kesää käen kukkuvan...se kukkui monta kertaa...uskomuksen mukaan elän siis vielä monta vuotta :)
Yks grilli meillä vähä tollahti tuleen, mut se saatiin hetipian sammutettua. Vaihtoon se kyllä meni ja uus saatiin nopsaan tilalle.
Olisin voinu olla tänään pitempäänki töis, mut ei sitä massaa sitte enää tullu...
Ny vois vaikka mennä maate. Aamulla taas herätys ennenku sika pierasee...millos se muuten pierasee???
Näin pääskysiä heti aamulla, mutta niin vain olivat vikkeliä, etten saanu kuvaa...jos ne olikin paikallaan, siitä meni autojono, etten päässy kuvaamaan.
Yhen mummon juoksin kiinni turvakengät jalas...tulla touhootti koko jonon ohi...sain sen kiinni ja ajatin sivuhun kysyen: Mitä kuulet oikeen ny teit? Mummo vastas: Ajoin päin punaasia...ilme oli ku pikkulapsella, joka tingillä teköö jotaki, miton kiälletty. Ja ku oiski tua mummo ollu ainua...mutta ku ei...koko päivän niiton ollu, milloon mistäki yrittämäs jonon ohi tai torveilemas jotaki muuta. Lopulta ei enää voinu ku nauraa....Iltapäivällä kuulin eka kertaa tälle kesää käen kukkuvan...se kukkui monta kertaa...uskomuksen mukaan elän siis vielä monta vuotta :)
Yks grilli meillä vähä tollahti tuleen, mut se saatiin hetipian sammutettua. Vaihtoon se kyllä meni ja uus saatiin nopsaan tilalle.
Olisin voinu olla tänään pitempäänki töis, mut ei sitä massaa sitte enää tullu...
Ny vois vaikka mennä maate. Aamulla taas herätys ennenku sika pierasee...millos se muuten pierasee???
tiistai 8. toukokuuta 2012
Ja sellainen päivä se :)
Tänään ei ollu niin kylmä, ku eilen, vaikka aamulla saikin ravata Salon keskussa tuulilasin ja mittari näytti nollaa....siinä aamutuimaan joku sitten mun autojonos kertoi, että Perniössä oli ollu aamuviideltä -4 astetta. Tänään ei kuitenkaa tarvinnu toppahousuja eikä villasukkia. Toppatakki oli koko päivän, sillä normi takilla ei tarjennu.
Lintujen konsertti aamusella oli jotain aivan valtavaa...aina, ku oli pienikin hiljainen hetki, se täytti koko tienoon...pellolla oli joutsenpariskunta, niitä seurailin aina väillä kiikareiden avulla.
Päivä suju lepposasti. Pieniä ruuhkia silloin tällöin, ja hiljaisempiakin hetkiä välissä...rytmitty aika hyvin tää päivä. Koneiden osaltaki kaikki meni paremmi, ku eilen...mitä ny yks grilli sano työsopimuksen irti ja toinen jouduttiin hakia tilalle. Mut siinä ei menny puolta tuntia kauempaa...aika leikinlaskua eilisiin viiteen tuntiin verrattuna.
Työpäivän päätteeksi ajettiin Uuteenkaupunkiin. Toin autollani toisen liikenneaidan tänne. Se hyppi ja pomppi peräs ku arojänis, oli senverta karsees kunnos jotkut tieosuudet.
Tänne ku pääsin, koin sievoisen pettymyksen: Taas yksi hotelli, joka luulee Hylan ja laktoosittoman samaksi tuotteeksi. Eiku Lidliin hakeen edes sitä laktoositonta maitoa...laktoosittomista jugurteista Lidl ei oo kuullukka :(
Soitin sitte pomolle, et moneltako alotetaan aamulla...sitte tuli puhelun jälkeen uus reissu Lidliin...lähetään töihin,ennenku täälä on aamupala...huoneissa ei ole jääkaappeja...mut mullapa on Ooppeli; Mun liikkuva konttori, vaatehuone, pukuhuone, ruokatila, varasto ja lepotila..ja nyt myös viileäkaappi....LOISTOPIRSSI!
Komeita autoja näin tänään...yksi helmi oli auto, jota ei oo valmistettu kolmeenkymmeneen vuoteen...enkä oo näitten 10 asfalttivuoteni aikana niitä nähny, ku vissiin kerran tai kaks, edellisestä kerrasta on jo toooooosi monta vuotta, koska en edes muista, että missä sen näin.
Mutta tänään...tua meiän uus liikenteenohjaaja, Jussi, on aivan mahtava...se sano mulle, että katto, Kitta, mikä on toiseks viimesenä...ota kamera valmiiks....tivasin, että mikä.....sitte kyllä kaivoonki sen kameran nanosekunnissa, ku kuulin.....ENTISÖITY DATSUN 100A....koitan tänään saada kuvat koneelle ja laittaa nualle edellisillekki päiville kuvia....
Komian Dodge Challengerinki näin...kahesti...siinä oli tosi hienot äänet, ku se mies vähä anto sille kenkulia...WoW...
Yks mies kuvitteli kai olevansa Jumalasta seuraava. Se tuli aidalle, korkea katettu peräkärry perässään. Menin auton luo, antaaksei ajo-ohjeet...meinas mennä pasmat sekasi, mut kokosin itteni, enkä menny hämilleni...mies nimittäin avas auton ikkunan ja kysy..."Tulitko pyytämään puhelnnumeroa?"
Kaikkia meitä onkin :D
Mut nyt lataan ne kuvat :)
Lintujen konsertti aamusella oli jotain aivan valtavaa...aina, ku oli pienikin hiljainen hetki, se täytti koko tienoon...pellolla oli joutsenpariskunta, niitä seurailin aina väillä kiikareiden avulla.
Päivä suju lepposasti. Pieniä ruuhkia silloin tällöin, ja hiljaisempiakin hetkiä välissä...rytmitty aika hyvin tää päivä. Koneiden osaltaki kaikki meni paremmi, ku eilen...mitä ny yks grilli sano työsopimuksen irti ja toinen jouduttiin hakia tilalle. Mut siinä ei menny puolta tuntia kauempaa...aika leikinlaskua eilisiin viiteen tuntiin verrattuna.
Työpäivän päätteeksi ajettiin Uuteenkaupunkiin. Toin autollani toisen liikenneaidan tänne. Se hyppi ja pomppi peräs ku arojänis, oli senverta karsees kunnos jotkut tieosuudet.
Tänne ku pääsin, koin sievoisen pettymyksen: Taas yksi hotelli, joka luulee Hylan ja laktoosittoman samaksi tuotteeksi. Eiku Lidliin hakeen edes sitä laktoositonta maitoa...laktoosittomista jugurteista Lidl ei oo kuullukka :(
Soitin sitte pomolle, et moneltako alotetaan aamulla...sitte tuli puhelun jälkeen uus reissu Lidliin...lähetään töihin,ennenku täälä on aamupala...huoneissa ei ole jääkaappeja...mut mullapa on Ooppeli; Mun liikkuva konttori, vaatehuone, pukuhuone, ruokatila, varasto ja lepotila..ja nyt myös viileäkaappi....LOISTOPIRSSI!
Komeita autoja näin tänään...yksi helmi oli auto, jota ei oo valmistettu kolmeenkymmeneen vuoteen...enkä oo näitten 10 asfalttivuoteni aikana niitä nähny, ku vissiin kerran tai kaks, edellisestä kerrasta on jo toooooosi monta vuotta, koska en edes muista, että missä sen näin.
Mutta tänään...tua meiän uus liikenteenohjaaja, Jussi, on aivan mahtava...se sano mulle, että katto, Kitta, mikä on toiseks viimesenä...ota kamera valmiiks....tivasin, että mikä.....sitte kyllä kaivoonki sen kameran nanosekunnissa, ku kuulin.....ENTISÖITY DATSUN 100A....koitan tänään saada kuvat koneelle ja laittaa nualle edellisillekki päiville kuvia....
Komian Dodge Challengerinki näin...kahesti...siinä oli tosi hienot äänet, ku se mies vähä anto sille kenkulia...WoW...
Yks mies kuvitteli kai olevansa Jumalasta seuraava. Se tuli aidalle, korkea katettu peräkärry perässään. Menin auton luo, antaaksei ajo-ohjeet...meinas mennä pasmat sekasi, mut kokosin itteni, enkä menny hämilleni...mies nimittäin avas auton ikkunan ja kysy..."Tulitko pyytämään puhelnnumeroa?"
Kaikkia meitä onkin :D
 |
| Tällainen näky se oli sitte eilenaamulla Salo-Perniö-välisellä tiellä... |
 |
| Saunabussikin siinä ajeli :) |
 |
| Metsätähtiä iltapäivän auringon kajossa |
 |
| Siellä se letka menee...sukeltaa savuun ja tulee sieltä hetken päästä pois... |
 |
| Tän aamun eka autobongaus...Dodge Challenger...mikä NAMU <3 |
 |
| Ja tällänen tuli...en ehtiny kattua merkkiä..veikkaan Pontiaciksi |
 |
| Tässä tämä HELMI.....DATSUN 100A ja kattokaa ny, kuinka siisti <3 |
maanantai 7. toukokuuta 2012
Ei sitte menny ihan niinku Strömsös :)
Päivä alko melkosen tihkaasesti. Ilma oli hyvä, mitä ny vähä kylmä viima kävi läpi luiden ja ytimien. Toppahousut ja -takki ja villasukat...siinä oli lääke siihen asiaan...bitumitankkaus sekotti vähä aamun suunnitelmia ja lähdettiin "matkaan" jokseenki paljo myöhäs suunnitellusta aikataulusta. Siinä sitte tehtiin vaan toinen puoli ja huomenna tehdään toinen.
Aamutuimaan joku fiksu herrasmies maasturibemarilla päätti avautua mulle...nukkunu reppana vissiin huonosti...aikansa räksytti ja mä vastasin :" Hyvää huomenta vaan sullekin!" ja lähetin vielä lentosuukon perään...lähti aika äkäseen...tartte tulla mun työmaalle arvosteleen työtä, josta ei itte tiedä mitään...emmäkää käy sen työmaalla leipäläpiäni aukomas...
Ihania leivosia lenteli ja lauloi, tuli aivan mielettomän hieno fiilis...muutenkin...tää porukka, asfaltin tuoksu, aurinkoiset päivät, ja enimmäkseen kivat ja hyväntuuliset autoilijat...ei tarvi muuta...
Huomenna koitetaan saada se toinen kaista valmiiksi ja siirrytään seuraavalle mestalle. Josko huominen lähtis paremmin käyntiin...mestalle ainaki mennään puol tuntia aiemmin, ku tänään...
Voitte uskoa, että tämä likka on onnellinen....mulla on elämäs ihan kaikki palat kohdallaan...ja ne palat koostuu elämän pienistä ihmeistä ja niitähän päivät on tulvillaan...
Minä rakastan elämääni ja kaikkea sitä, mitä siinä on <3
Laitan kuvia vielä illemmalla, ku ehdin...
Aamutuimaan joku fiksu herrasmies maasturibemarilla päätti avautua mulle...nukkunu reppana vissiin huonosti...aikansa räksytti ja mä vastasin :" Hyvää huomenta vaan sullekin!" ja lähetin vielä lentosuukon perään...lähti aika äkäseen...tartte tulla mun työmaalle arvosteleen työtä, josta ei itte tiedä mitään...emmäkää käy sen työmaalla leipäläpiäni aukomas...
Ihania leivosia lenteli ja lauloi, tuli aivan mielettomän hieno fiilis...muutenkin...tää porukka, asfaltin tuoksu, aurinkoiset päivät, ja enimmäkseen kivat ja hyväntuuliset autoilijat...ei tarvi muuta...
Huomenna koitetaan saada se toinen kaista valmiiksi ja siirrytään seuraavalle mestalle. Josko huominen lähtis paremmin käyntiin...mestalle ainaki mennään puol tuntia aiemmin, ku tänään...
Voitte uskoa, että tämä likka on onnellinen....mulla on elämäs ihan kaikki palat kohdallaan...ja ne palat koostuu elämän pienistä ihmeistä ja niitähän päivät on tulvillaan...
Minä rakastan elämääni ja kaikkea sitä, mitä siinä on <3
Laitan kuvia vielä illemmalla, ku ehdin...
sunnuntai 6. toukokuuta 2012
Terveisiä reissusta
Aloitan nyt uuden blogin, jonka tarkoituksena on jakaa kokemukset ja muut jutut kesän aikana reissun päältä.
Kierrän ympäri Suomea taas ja ehkäpä pääsen Ruotsinkin puolelle, se jää nähtäväksi.
Kuvia tietysti laitan myös, kamera on mukana joka päivä, joka paikassa.
Toivon, että saan lukjoita, olisi mukavampi kirjoittaa.
Eli kyseessä mulla on nyt asfaltihommien 10. kesä/kausi. Yhtäkään en vaihtais pois, vaikka seassa on pari kesää, jotka ei menneet ihan putkeen, mutta niitä ei muistella enää.
Viime viikolla alottelimme Tampereella, kokoontumalla porukalla alotuspalaveriin Hotelli Victoriaan. Oli tosi ihana tavata työkavereita, vaikka ihan kaikki eivät olleet paikalle päässeet ja osa porukasta on jättäytyny kokonaan tän kesän hommista pois :(
Tänään ajoin sitten Saloon ja lähdin sentakia niin aikasi, että ehdiin hotkulle ennen Idolsin alkua.
Huomenna työt alkaa poikkeuksellisesti vasta klo 7. Kohteena on tie, joka menee Salosta Perniöön. Vain pieni, 1,7 km pitkä pätkä, siitä molemmat kaistat, tekee yhteensä n. 3,5km. Homma keskeytyy siinä, ku eka kaista saadaan valmiiksi. Kaistan pitää antaa jäähtyä, ennenku voidaan tehdä toinen kaista.
Parina mulla on jompi kumpi uusista ohjaajista. Mun "vakiparini" tulee vasta keskiviikkona, koska on vielä kiinni kouluhommissaan.
Kertokaa kommenteissa, mitä haluatte reissuilta kuulla...Ja kiitos, jos jaksatte lukea. Minä rakastan kirjoittamista <3
Eli kyseessä mulla on nyt asfaltihommien 10. kesä/kausi. Yhtäkään en vaihtais pois, vaikka seassa on pari kesää, jotka ei menneet ihan putkeen, mutta niitä ei muistella enää.
Viime viikolla alottelimme Tampereella, kokoontumalla porukalla alotuspalaveriin Hotelli Victoriaan. Oli tosi ihana tavata työkavereita, vaikka ihan kaikki eivät olleet paikalle päässeet ja osa porukasta on jättäytyny kokonaan tän kesän hommista pois :(
Tänään ajoin sitten Saloon ja lähdin sentakia niin aikasi, että ehdiin hotkulle ennen Idolsin alkua.
Huomenna työt alkaa poikkeuksellisesti vasta klo 7. Kohteena on tie, joka menee Salosta Perniöön. Vain pieni, 1,7 km pitkä pätkä, siitä molemmat kaistat, tekee yhteensä n. 3,5km. Homma keskeytyy siinä, ku eka kaista saadaan valmiiksi. Kaistan pitää antaa jäähtyä, ennenku voidaan tehdä toinen kaista.
Parina mulla on jompi kumpi uusista ohjaajista. Mun "vakiparini" tulee vasta keskiviikkona, koska on vielä kiinni kouluhommissaan.
Kertokaa kommenteissa, mitä haluatte reissuilta kuulla...Ja kiitos, jos jaksatte lukea. Minä rakastan kirjoittamista <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)