Nonnih, jos taas jotakin....

Taas on pian viikko vierähtäny. Teheny sitte loppujen lopuks vaan hyvää tää lomaviikko. 
Maanantaina kävin lääkäris ton vihottelevan varpaan takia. Antibioottikuuri siitä tuli. Toivottavasti paranoo sillä, koska jos se ei se parane, isovarpaan kynsi joudutaan leikkaamaan ainakin puoliksi pois :( Sitä en halua, koska sitte liikkuminen tulee vaikeaksi ja mun treenaaminen katkeaa :(
Illanpäälle Carita tuli sitte Calle-koissun kans tähä ja me lähettiin piiiitkälle lenkille. Varvas oli jo kivusta turta, joten ei haitannu menoa, ku maastos rämmittiin...kateellisena kattoon, ku Calle loikki yli ojien ja kaatuneiden puiden -nuivvaan, keviästi kuin perhosen lento...ja me rämmittiin ja uppoiltiin maastoon...mut tuli siinä hyvä jalkalihastreeni. 
Lähdin sitte illalla vielä Marjon luo iltakahaveelle...Ne oli Sussun kans leiponu hyvää...OmNomNom...tovi sieläki vierähti. Ihanaa, ku on ystäviä, keiden luona käydä ja ny viälä, ku on ollu siihenki kosolti aikaa...

Tiistaina mun piti mennä noukkiin marjoja ja käyrä Äireellä, joka ei oo mun oikia äiti, mut on silti mulle tärkiä ihimine <3 Nooh, ne molemmat jutut sit vähä pissi, mut ei hätää...keskimmäänen tytär soitti, tuli käymähä ja lähettiin sitte esti syämähä ja sen jäläkihi löysimmä ittemmä SpecSaversilta..saatihin likalle piilarit ja uuret lasit tilauksehe...ja tarpeeseenhan ne tuli.

Samana päivänä sain aamusta sähköpostiin tiedon, joka helpotti mun elämää suunnattoasti....voi oikiastaan sanua, notta sillä hetkellää, ku luin sen viestin, musta tuli uus ihminen...ja samalla se vanha, iloinen ja elämänmyönteinen, joka olen joskus ollut. Piinavuodet päättyivät, vaikka vielä talvella ajattelin, että olen sen paskan vanki hamaan hautaan saakka. Aisioilla on kuitenkin taipumus järjestyä. Ja elämä kantaa...AINA <3

Päivä oli uskomattoman hieno -paras pitkiin aikoihin...

Keskiviikkona sitte sain SpecSaversilta sen odottamani tekstarin. Olin just alottaas siivousta, ku se tuli ja siihe jäi imurit ja pölyhuiskat ja matot pihalle...meikä lähti ku Naton ohojus Ooppelilla kylille.  Hain mun uudet, ihanat lasit...tyylikkäät, ku mitkä ja sopii mulle kuin nenu päähä :)
Siitä sitte Coffariin vähä soodalle ja sitte auton noukka kohti Laihiaa, nuorimman tyttären luo. Siinä ensi kaffiteltiin ja vaihdettiin kuulumisia...haettiin sit pizzat ja tultiin ne siihen tyttären kämpille päästelöhön napaha...sitte takas kylille ja ihan HalapaHallihin mentihi...mulla tarttu mukaan vaan ne, mitä lähärin hakohonki...suihkusaippuaa ja hianua sokuria...likalla tarttu....IHIME...uuret kengät...plus tietty ne, mitä lähti hakoho; Suihkusaippua ja hammastahanaa...
Siitä sitte kukkakaupan kautte Kyrööhi, äireen hauralle...tovi viärähti siäläki....uskomatoonta, notta siitäki tuli jo 5 vuatta keväällä, ku äiti nukku pois. Mut ny ei oo äireellä kipuja, ei huolia, ei murheita...saa nukkua levollista ikiunta, tietäen että tapaamme joskus uudelleen <3
Sieltä sitte käytiin vielä mun pojan luona ja sieläki vierähti tovi...taas niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin hieno päivä :)
Illalla olin ihan tööttisväsy, mut alettiin sit naapurin kans tota ovisilmää väsään tohon ulko-oveen....ja tietty porakonehesta akku tyhyjä...aina välillä larattihi, mut ovi on paksu, ni akku hyyty joka välis...jätettiin loppu sitte tälle päivää..

Tänään aamusta sitte taas työterveytehen lääkärihi...rupes jo ittiäki ärsyttöhön sinne  meno, mä ku en yleensä lekuris ravaa...ellei oo sitte kysymys selijästä....muutehan en sairasta...nooh, nykkää ei kyset oo muusta, ku siitä kesäkuisesta elukanpuremasta/pistosta, joka mun jalkaan ilmesty Äänekosken työmaalla....ihi-oireita ollu sen jäläkihi iha hitosti...jatkuvaa kutinaa ja pieniä näppyjä. Lääkäri tutki mut kunnolla...kyseli ja teki muistiinpanoja...sitte resepti kouraha ja taas apteekkihi...liki satasen kualema, mutta nyl luulis sitte oirehien katuavan....ja perusvoitehia ny pitääs käyttää...atooppinen iho, kuulemma...joo...ny ku en käy salilla, ni iho on ihan paska...salilla ku käyn, ni illan päätteeks istun aina puolisen tuntia infrapunasaunas ja iho ei oo oireellu , ei milläällailla...ny taas, ku on reissuhommis, eikä ehdi hirveesti ittiään hualtaa, ni iho alakaa heti pelleillä.  Ei kiwaa...mut toivon mukaan se nualla tropiilla ny sitte antuu....
Iltapäivän olin sitte Ilimajoella ja sain noukkia ittelleni herukoota...punaasia ja valakoosia. Ne onnyjjo pakkaases.
Miian luana poikkesin kans pikaseen.

Huamenna isin haudalle ja sitte noukkiin marjoja lisää Kourasta, saan valakoosia lisää, ku niitei tänään saanu palijua...oli räkätit ehtiny juhulia, ennenku pääsin pelastohon saalista :(
 Tälläästä tällä kertaa... :) Illanjatkoja kaikille

Kun UniMasa viskas kyyristä :(

Juu, niin siinä kävi...aamuyästä tipahrin UniMasan kyyttistä. Yritin pyäriä ja hyäriä sängys ja saada uuresta unta -tuloksetta. Illalla kisapäivän jäläkihin väsytti nii, ettei haukotusten määrälle ollu rajaa. Ja nukahrin lähestulukohoh heti. 6 tuntia piisas unta, sitte tuli raja vastahan sille.  Noooh, mikäs siinä sitte, ny ollahan taas normissa maximiunimäärässä, joka työssäoloaikana kesääsin yleensä tuloo...aina ei eheri tuatakaa nukkua, mutta näköjään se korijaantuu yhä aika nopiaa, ku saa kotona vetää unta kaalihi..sitäkää ei sitte rajattomasti saa näköjänsä vetää...Ei sitte. Tuloopa tehokas päivä tästäki. Ny on jo rästis olleita ja eileen otettuja kuvia merkattu isoo läjä ja lähäretetty menöhö etiäppäin.  Pian on konehelta kuvat siirretty kovolle, ettei käy yhtä vanha-aikaasesti, ku viime kesänä...vieläki kismittää menetettyjen kuvien kohtalo, määrä ja ennenkaikkea se, miten paljo muistoja liittyi joihinki kuviin...nii...eikä pirä unohtaa sitä tosiseikkaa, että, siinähän meni valtaisa määrä myös asiakkaitten kuvia...:(
Konehellinen pyykkiä pesty ja mun rakas Conversen laukkuki on taas valakoone...kukahan käsköö sitä kans joka paikkahan vetää mukana...niinku tuanne pölyäville kisararoolle...mutta ku soon niin hyvä kantaa mukana...ei siitä voi luapua...

Eileenen BotniaRingin kisapäivä oli kyllä aivan valtava...7-8 tuntia sielä olin ja aika kului ku siivillä...etenki ku raralla oli Legendsit...en osaa selittää, mikä niissä viehättää...ne vaan on niin PRO <3

Jos ny lähtis lenkille ja kattoos sitte, mitä päivä tuaa tullesnansa...palaallahan tuannempana asian ytimehe...

Lauantaita vaan....

12 tunnin yöunet takana. Outo väsymys ollu ny muutaman päivän; Kai se on tää, et ku on tottunu työrytmiin ja sit onki yhtäkkiä lomalla, ni ruppi moittii heti.
Oon kyllä lenkkeilly ja treenannu ja käyny tanssimas, et pysyy liike kehos, mut väsy on silti ollu käsinkosketeltavan voimakasta. Nooh, josko se tästä taas muuttuu, ku pääsöö takas sorvin äärehe.

Eilinen oli kyllä taas hieno päivä. Poika tuli käymään ja rassattihin tuata autua...vikakoodilukijalla ettittiin vikaa, miks se yks valo palaa...lukija ei sitä löytäny, mut epäillään sen olevan joku anturi...ku se valo palaa suhteessa kierroksiin...
BoomBoxiki käytiin ostamas...et saa jotenki popit soimaan tuala autos. Eipä sinne oikeen kunnolla mitää saa, ku soon pakuksi rekattu farkku, ni ei oo silleen tiloja, missä ois suojas...ellei sitte tee jotaki kotelua niille suajaksi...ku sinne ny tulee sitte tua boxi ja vahvari...:)

Eilinen lenkki oli kans yks parhaita tälle kesää...sateen jälkeen ilma oli happirikas, juoksu kulki taas, ku pääs maastoon välillä. Asfaltilla jalat ja alaselkä moittii...mut seki ehkä muuttuu, ku pääsen käyttään sen mun Intersportin lahjakortin Lielahteen ja saan ittelleni kunnolla vaimennetut juoksukengät...nua nykyyset on taas jo juastu pilalle...eihän mun käytös juaksukengät ees kestä...

Saa silti olla Luajalle kiitollinen, että on saanu liikunnan lahjan ja intohimon siihen...

Nyt alan pakkaan kamerat yms. tarvittavat kamat ja lähen Jurvaan turvaan...eiku BotniaRingille...sielä ajaa mm. Porchet ja Legendsit...ja meikä on tietty taas ihan myyty :) Mut hei...ihanaa päivää kaikille...ja kommentoikaa jtn...en muuten pysty kehittään tätä blogia...toiveita???

Sataa, sataa, ropisee....

Niin sitä taas herättiin sateiseen aamuun, muttei se mua haittaa. Yö meni trilleehi...ny ei enää allergiset oireet kiusannu, sain ne kurihin yhellä lääkkehellä,  mutta kuumuuren kans sitte taistelin. Illalla väsyksis laitoon uusia petivaattehia sänkyhy ja mitä liä ajattelin siinä kohtaa, ku laitoon täkin pussilakanaha...se ku ei oo siälä ollu sitte maaliskuun...puali kaharen aikana sitte riiviin sen siältä pois, ku tuntuu, nottei henki kulukenu ja hiki virtas pitkin ruppia...aamustakaa ei sitte kovan pitkähänsä unta piisannu. Kai ne on ny sitte unirästit taas korjattu.

Kintut on jumis...täytynee korjata tilanne pikku palautuslenkillä. Eileniltaanen rytminen tanssiminen hiekkakentällä oli aika haaste jaloille...pitoa ku ei ollu...nyt sen tuntee jaloissaan, vaikka venyttelin tunnin päälle ensin kentällä ja vielä suihkun päälle kotona...

Ajelin siitä ohi, missä se fasaani on :( Alle vuorokaudes varikset yms. on sen kalunneet nii, ettei siitä oo oikiastaan jälijellä muuta enää, ku sulat ja luut. Ja Luajan kiitos, noon kiskonu sen rupin vähä sivummalle, ettei se ota heti silimähän siitä.
Jotenki mulla vaa on siitä paha miäli. Mä tapoon sen :(

Aamuyästä olin valamis taas nousemaan barricadeille nuata helekkarin harakoota vastaha...onko kellään mitään hyvää konstia häätää moiset käkättäjät alueelta pois, ku poissuljetaan impukat, ym. aseet konstien repusta....rivitaloalueella lienee haasteellisempaa niire hävitys....

Nyt toivotan taas mukavaa päivää kaikille...ja alkavaa viikonloppua myös...hymyä huulille ja positiivisia ajatuksia ja asenteita...niillä tulee takuulla hyvää jälkeä :)

Lomaviikkoa....

No, juu....lomaviikkoa täs vietellään. Vähä tuntunu pöhölöltä olla kotona, mut kaipa tää silti tarpeeseenki tuloo, että saa vähä vetää henkiä ja hoitaa omiaki asioota.

Maanantai meni jo juostes sitä sun tätä ja tulipa siinä samalla autoon pari uutta rengasta ja vähä muutaki. Ku osaa mennä oikiaan aikaan, oikiaan paikkaan, oikeiden ihimisten lua, ni lopputulos ei voi olla muu, ku hyvä.
Kävin ystäväni Marjon luona istuksimas, ku en ollu Marjoa ja muksujakaa nähäny piiiiiiiiitkään aikaan <3 
Tuli hyvä miäli, ku näki niitäki taas.
Illalla sitte vielä naapureita tuli kylähä, ja voi että, ku täälä nauru raikas taas pitkästä aikaa. Näitä hetkiä kaipaa, ku on tuala maailmalla...toisaalta kaipaan sitä omaa rauhaa, hiljasuutta, omaa aikaa luovuudelle...toisaalta kaipaan iloista yhdessäoloa lasten, ystävien ja naapurien kanssa. Jokainen näistä kaivatuista hetkistä on omanlaisensa helmi...yhtä arvokas ja yhtä lailla loistava.

Tiistai meni sitte kuojues...Jenni poikkes aamusta, toi mulle kaikkee inanaa...ja sitte lähin kylille asioita hoiteleen vielä, ku en saanu eileen kaikkea. Naapuri hyppäs kyyttihi ja mentihi sitte Rossohon syämähä....ruuan jäläkihi oli kaua aikaa ähky, mut ei tullu muita oirehia...ruoka oli L, G, eli sain syödä vapaasti.

Intersportis kävin...ja tietäähän tuon, ku mut sinne päästää...itseasias...mä menin sinne ettiin yhtä ja tiettyä tuotetta...ja olikin niitä sielä, mutta vaan koot L ja XL enää jäljellä :( ja minoon XS :( Nooh...löysin sitte kaikkee muuta ja sain selville senki, et voisin käyttää sen lahjakorttini tähän oman kotikaupungin liikkeseen...mutta ku....sielä ei ollu sitä, mitä ettiin ja nymmoon ku tairov vaivas, ku ne jäi saamati.  Pitää vissihi ajella jonnekki muualle Intersportiin...

Sitte meninki parturiin ja sain aivan mahtavan käsittelyn Tepan ansiosta. Ny on taas niin blondi, ettei paremmasta apua ja iiiiiinana pinkki väri tos vasurilla....huonot, kuivat latvat on pois ja hiukset on taas eloisan näköset...hyvä, et meikälääses on ees jotain elosaa :D Tepa hiero mun päänahkaa pesualtaalla ja se teki ennestään uneliaan olon, vieläkin uneliaammaksi...en sitte kotona juurikaa jaksanu mitään teherä, vaikka niin olin suunnitellu... lähärin sitte Routakalliolle Speedway-kisoohin...sain muutaman hyvän kuvan ja muuteki sielä vähä piristy...aika järkky ulosajoki kisoos oli...Nike Lunna lens laidan yli kaares, ihan mu etehe...en kuvannu, kattoon vaan järkyttyneenä ja kuuntelin sitä huutoa...poika kuitenki jonku ajan päästä nous istuun ja seisoon, kyseli seuraavaa lähtyä ja ajoo vielä yhen erän vieden siitä nimiinsä 2 pistettä...heti ruutulipun helilahdettua Nike laski toisen kätesä irti sarvesta ja antoi sen roikkua vapaaan...siinä tajusin, et ei se lento sit vammoitta kuitenkaa menny...kotia päästyä oli taas ihan rössö olo, mut sain mä ny silti ees kuvia merkatuksi, ettei aiva hiaham menny loppuilta.

Eileen olinki sitte taas uutta virtaa täynnä. Joku allerginen juttu kuitenki ny vaivaa ja mulla menöö ihan kohta hermo iha oikiasti. Heräsin aamusta aikaasi, ku takapihalle tuli kaivinkone. Aloin sitte heti pyykkisouvin ja tuli siinä juteltua yhden NalleKarhumaisen ystävänkin kanssa hyvä tovi. 
Pyykkisouvin jälkeen menin Merjan luo...istuin sieläki kauan aikaa ja juteltiin kaikenlaista. Ihanaa, ku on ystäviä...tuntuu lomaviikkoki jotenki totehenteheryltä, ku saa tavata heitä, joita ei muuten kovin usein näe.
Onnistujan päivyriäni tutkiessa iltapäivällä totesin, että aika hyvin oon saanu asialistaa puriittua, vaikka se sunnuntaina vielä näytti niin lohduttoman pitkältä ja mahdottomalta. Suurin osa oli kuitenkin "kivoja" juttuja, ni niitten hoitaminen suju kuin tanssi :)
Jotenki eilinenki meni vielä rössöönnyksen pualelle osaksi...mutta sain kuin sainkin itteni kootuksi ja roudasin kehoni Sorsanpesän pysäkille, josta Jenni ja Jellu mut sitte noukki kyyttihi. Mentiin Kalajärvelle Zumbaan...jtn tällästä olin kaivannukki...taas muisti, miks sitä aina niin innolla talvellaki lähtee salille...koska se on niin KIVAA....iloista, rentoa meininkiä....Oli kiva myös todeta, et mun mukanaolosta tykättiin....Jenniki sano viel, ku jäin kyytistä pois, että "Tosi kiva, ku tulit!" 
Jos sitä tänäiltana menis uudestaan Zumbailemaan tohon Lakeudenpuistoon...ellei tuu vettä...jos tuloo vettä, meen salille...josko sielä ois Combat tai jtn muuta mukavaa....

Ny lenkille...antamaan aivoolle ja ajatuksille muuta ajateltavaa, ku nää elämän alati muuttuvat pyörteet...

Ai,nii...ne allergiset oireet :( Minen ny sitte tiärä, mikä tän aiheuttaa, vai onko tää vaan jäänteitä la-ma syödystä vehnästä...mut 2 yätä on menny ihan trilleehin vaan sen takia, että ihoa kutittaa...ihan mielettömästi. Vai oonko herkistyny tietämättäni jollekki muulle?  AAAAAAAAAAAAARGH! Tää ei oo todellista...:(

 Ainii 2. Sattuu sitä eilen kurjimuski....:(
Lähärin siinä sinne Merjan tyä...ni tuas kiskan paikkeilla fasaaniuros laskeutuu...en keriinny, ku tajuamaan, et se tuloo ny...ei kuulunu kolahrusta, ei mitää...ajattelin jo, et se pyärähti vaan jotenki...näin, miten se pyöri bussipysäkille...takastulles näin sen siinä samas paikas...:( Se kuoli :(
Niin paljo, ku niitä inhoanki, ni en ny kuitenkaa tappaa olisi tahtonu :( Mut minkäs vahingolle voi :( 

Se sitten Levillä vietetty toinen sunnuntai meni vähän toisin, ku tänne viimeksi suunnittelin kirjoituksessani. Menin kyllä gondolihissillä ylös, mutta alas tulin jollain muulla, kuin kesäkelkalla...kun pääsin Levin huipulle, ajattelin mennä ensitöikseni kahville...kahvila oli kuitenkin kiinni ja sen terassilla oli mies, joka harmitteli samaa asiaa...alettiin jutteleen ja selvis, että mies oli eilisen vesikelkkakisan yksi sukeltaja. Pääsin sitten hänen Harrikan kyytiinsä...tuli mieleen oma nuoruus, ku ajelin itte motskarilla..ja ku ylipäätään opettelin ensin motskarilla ajaan ja sitte vasta mopolla...ja niinhän siinä kävi sitte, et ku olin prätkällä oppinu kanttamaan kurveis, ni tein automaattisesti saman mopolla...ja kas - jalkatappi otti tiehen ja siinä mentiin nurin niin että pätkähti :D  Oppia ikä kaikki :)

Maanantaina sitte siivottiin aamulla mökki, pakattiin kamat ja kaupan kautta sitte jatkettiin matkaa kohti Hettaa....mesta ei sit kuitenkaa ollu Hetan puolella, vaan siitä vielä parisenkymmentä kilsaa Norjaa kohti, eli Enontekiön kunnassa. Keskellä ei mitään. DNA:lla ei kenttää kuin satunnaisesti tienpäällä, rantamajoilla, joissa asuttiin, ei toiminu puhelin, ei oma netti...respas kävin pari kertaa pikaseen netis...meinasin hulluks tulla, ku ei yhteydet pelannu.
Mut oli sielä magee rantasauna. Kuuma vesi padasta ja kylmä vesi hanasta -kooleihin...ei siis suihkua laisin. Löylyhuone oli hämärän tunnelmallinen, valoa ei siis ollut ollenkaan. Jälleen tuli mieleen lapsuus ja nuoruus Nokialla...kun lauantaisin kirmasimme navetan päädyssä olevaan saunaan...se tuoksu, se tunnelma, se jokin käsittämätön fiilis...sain kokea sen taas :)

Kelotin Rantamajoilla oli pikkuisia tipuja, iso kani, pari lammasta ja kaksi ihanaa koiraa...maalaistunnelmaa siis...
Viikko oli toisaalta hieno, toisaalta paska...ne hemmetin öttiääset, mitä sielä oli, ne söi ihmisen elävältä. Loppuviikosta olin aivan kuin nokkosilla hakattu -joka puolelta näpyillä :( ei kiwa :(

Norjalaiset autoilijat antoi oman, pikantin mausteensa viikkoon. Niillä ku ei oo sitte mitään käsitystä siitä, miten tietyömaalla ajetaan ja mitä pysäytyslätkä tarkottaa. Meillä ei ollu liikennevaloja, eikä aitojakaan, ku toinen, joka oli mulla taka-aitana...tie oli kapea, etuaitaa ei ois saanu missään käännettyä, ja ku tehtiin kerta össiä, ni siinei ois ehtiny muuta tehdä ku siirtyä, siirtyä ja siirtyä.

No, nää norjalaiset...puusilmäpässejä kaikki tyynni. Liikenneaita oli mun autonperäs työnalla olevalla kaistalla.  Ite seisoin lätkän kans ajokaistalla, näyttäen selkeästi, että pitää pysähtyä - mutta ei...nää molopäät oli jo kaukaa vasemmalla kaistalla, vilkku päällä, menos ohi...yli ne kai ois ajanu, ellen ois karhannu niitä takas omalle kaistalle, heristäny nyrkkiä ja osooottanu sitä lätkää...ja sittekkää ei kaikki meinannu tajuta...
Puoles viikkoa olin jo varma, etten tuu siltä työmaalta hengis kotia, oli se meno niin päätööntä.

Perjantaiaamuna mentiin viimeesen kerran tielle ja saatiin mesta viimeinki valmiiksi. Mä niin olin toivonu, et oltas oltu valmiita jo to illalla, mut ei...päivä sit veny ja veny...syötiin rantamajalla vielä ennen lähtöä. Kiireessä vein huoltoautoon radiopuhelimen ja firman kännykän, plus niitten laturit ja muut oheistarvikkeet huoltoautoon, ettei ne roiku loman ajan kotona...aamulla olin kaikki ottanu latauksesta ja laitoon ne siihen mun Conversen olkalaukkuun. Otin koko nipun sieltä ja vein huoltoautoon. En tajunnu siinä ees kattoa kunnolla sitä läjää -kiire ku oli.
Nooh, lähin sit ajaan Levin kautte Keminmaalle, ku toinen liikenneaita oli Levin Nesteen parkkiksella. Nappasin aidan auton perään ja jatkoon matkaa...ja se matka kesti :(
Ellei joku pöyröö vetäny letkaa satasen alueella seittemääviittä, ni sitte oli sarvipääporoja tokkatolokulla tientukkeena...ja mulla aita peräs, ei hirveesti tehny mieli alkaa ohitella. Jouduin sen kuitenki sit tekeen muutaman kerran, ku katoin kelloa ja tajusin, miten paljo mulla on oikiasti vielä matkaa Keminmaalle ja siitä vielä kotia. Sain kuin sainkin itteni aidan kans Keminmaan koneasemalle ja jätin aidan sinne. Kävin tankkaamas auton ja samalla söin ittekki, vetääsin toisen XS:n naamaani ja jatkoon matkaa...puhelin piippaili ja soi matkalla....akku alko ilmotella tyhmyydestään. Olin jo sitte Kauhavalla, ku aattelin, et noooooh, pian saan puhelimen lataukseen. XS:n vaikutus kesti pitkään. Ajoin auton oven eteen, purkasin kamat porraspäähän, vein auton parkkiin ja sitte roudasin kamat tupaha...iha ensin aloon laittaa kännyä lataukseen...tyrmistys oli suuri, ku tajusin olkalaukun olevan kaikkea muuta täynnä, mut ei Lumian laturia....voihan KÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK :(
Eiku hualtomiähelle tekstaria, et eihän mun Lumian laturi sattus oleen huoltoautos...tuli vastaus, et saattaa olla, voin kattoo, ku palataan lomalta...oon itte Joensuus ja huoltoauto on Keminmaan koneasemalla...se siitä sitte :( 
Jatkoon kamojen purkamista, täytin pyykkikoneen valmiiks, mutten iljenny sitä enää siihe aikaan laittaa pyörimään. Virtaa mus oli ku piänes kyläs, johona asuu yks kehukotautinen kissi :D

Ku lähin Keminmaalta, navi näytti matkaksi 440km, siihen mennes olin ajanu jo yli 450 km Enontekiöltä Levin kautte Keminmaalle...saapumisajaksi navi ilmotti 23,55. Olin kuitenki jo 23.20 kotipihas...osan matkasta sai ajaa nilikka suarana...tiä oli tyhyjä, näkyvyyttä riittävästi, eikä kotiakohti tulles ollu enää vaaraa poroostakaan. Eikä onneksi näkyny kalvapäähilviäkää :)


Lauantaina sitte lähin kylille asioolle...tangoottelijoitten sekaha...suasista vein auton heti parkkiin ja hoidin asiani jalkapatikas...Lumiaan laturi -niin kotia ku autoonki, sitte menin toteuttamaan yhtä unelmaani...ja mun tuurilla taas oli kuin mua varten oottamas yhet valkoset silmälasikehykset, jotka ei kuulu liikkeen mallistoon...pian saan siis tyylikkäät, uudet silmälasit :) Keväällä samas liikkes toteutin unelmani valkokehyksisistä aurinkolaseista, jotka nekin haettiin silloin takahuoneesta, koska eivät kuuluneet liikkeen omaan mallistoon....ja ne on niin stylet lasit, et nyt sit halusin silmälasitkin valkosina :)

Illalla ajoin Ähtäriin. Kävin laulamas karaokea ensin, koska odottelu Clubilla olisi ollu pitkästyttävää...palasin sitte Clubille ja oottelin tunnin verran, kunnes sitte toinenki unelmani täytty. Pääsin kuvaamaan Lord Estin...upea keikka, hienot kuvat...lähtiessäni söin grillillä hampurilaisen.

Sunnuntaista tuli ikimuistoisen ihana päivä. Keskimmäänen tytär soitti ja oli tulos käymään, sitte soittaa poika ja ilmottaa tulevansa kans...katottiin poijaan kans tota mun autoa ja pian tuli tytärki. Paistettiin lättyjä. Haettiin Jamin kans kaupasta vähä värkkejä ennen sitä, ni ostettiin sitte tuoreita mansikootaki ja kilo kanttarelleja...tultiin kotia, ni tytär tuumaa ensimmääsenä: "Hyi, siäniä!" Sanoon, ettei sun niitä tarvii syärä, kyllä me ne Jamin kans tuhotaan...ja tuhottiinki melki kaikki :) NAM! Ruokaillessa tytär sanoi: "Mulla on ollu sua aivan ikävä, ku oot ollu niin kauan pois" Ihanat sanat <3 Meinas märy päästä <3

Illalla sitte menin pitkästä aikaa ystäväni Miian luo. Parannettiin maailmaa ja pitkästä aikaa mä nauroin sydämeni kyllyydestä. Koko päivän oli satanu enempi tai vähempi. Illalla ysin mais alko seljetä. Meille kuningasidea...mennään peseen mattoja. Tuumasta toimeen. Hain kotoa loput 4  mattoa, joita en ennen Lapin Turneeta ehtiny pestä...Miian muksut tuli mukaan ja mulla sattu olla kamera autos (ihime), ni nakitettiin sitte Taru ottaan tilannekuvia matonpesusta ja muusta meidän omasta showsta. Tuli nauruterapiaa sille iltaa kyllä ihan kiitettävä määrä.

Tänä aamuna sitte heräsin viiden mais jäätävään mahakipuun. Tajusin heti: Se hampurilainen (vehnäsämpylä) ja eilen yks ainoa lätty...ja se oli siinä...mahakipu hellitti lopulta, ku aikani sen kans kamppasin ja rääyyn täälä...sitte ku heräsin, alko se ärsyttävä ihon kutina taas :(

Tänään kaikki meni muuten putkeen...sain hoidettua kaikki asiat ja todella iloinen, positiivinen yllätys oli Rengastien autotarvikkeen palvelu. USKOMATONTA :) Ny on autos aluvanteet alla, 2 uutta kesäpalloa ja polttimokki vaihdettiin yks kaks....Asiakaspalvelusta annan firmalle 10+
Musta tuli nyt ton paikan asiakas. Suu on ollu levees hymys sen jälkeen. Ihan sanoinkuvaamattoman hieno tunne oli lähteä sieltä, ku oli saanu rentoa asiakaspalvelua, eikä kaikesta kiskottu viimeestä hintaa. Suosittelen lämpimästi muillekkin. Sielä on hymyilevät ja hyväntuuliset asiakaspalvelijat palvelemassa :)

Kävin sitte sielä kuulustelus siitä toukokuun lopus sattuneesta karmivasta tapahtumasta Äänekosken työmaalla. Annoin lausuntoni  ja KYLLÄ, vaadiin rangaistusta molemmille...tuollaisten kuskien ei tartte päästä tilanteesta kuin koira veräjästä...aika näyttää, miten käy.

Kotia päästyä näytti, ettei sataasi...menin siivoomaan auton. Pesin sisältä pinnat, imuroottin ja toin ylimääräästä tavaraa vielä sieltä pois. Sitte tuli naapuri kysyyn ruohonleikkuria lainaha...sanoon, et joo, ku leikkaat mun nurtsin samalla. Siinä se sitte leikattiin ja ite riehuun trimmerin kans niinkauan, ku sen akku kesti. Tuli pihaki siistiks nuivvain :)
 Ny oon vielä huomisen lomalla. Huomenna ratkeaa sitte työkuviot tulevaan...ja huomenna....UiJuiJui....mä meen Tepan asiakkaaksi CutPointtiin...tulee uutta väriä hiuksiin ja jtn muuta mukavaa...ja illalla meen Routakalliolle kattoon ja kuvaan Speedwaykisoja :)

Tällaista tällä kertaa....ai nii...on täs tapahtunu muutaki...mut ne olkoon vielä kertomatta...elämä jatkuu, soljuu radallaan. Minä soljun sen mukana, olen avoin haasteille, elän hetkissä ja tartun tilaisuuksiin... Nautin tästä elämästä tässä ja nyt -huomenna se voi olla myöhäistä <3

Pohjoisen taivaan alla

Täälä sitä on nyt toinen viikko vietetty, Levin kauniissa, lumoavissa maisemissa.

Viime lauantaina käytiin Jasminin kans Levin huipulla. Oli sieltä kyllä makeet näkymät, vaikka minne katto...unohtumaton reissu kaikin puolin.

Maanantaina taas tien päälle aamulla anivarhain. Ihmiset täälä ovat enimmäkseen hyväntuulisia ja moni sanoo, ettei ole kiire, kun meen antaan ajo-ohjeita ja sanon, että pitää jokunen minuutti odotella....huomaa kyllä, kuka on turisti...ilme kertoo heti, ettei tykkää siitä, että joutuu punaisiin valoihin ja odottamaan...monet heistäkin olen lopulta saanut hyväntuulisiksi ja hymyilemään.

Tiistaina saatiin kaista valmiiksi. Loppupäässä oli taas liittymiä, joihin piti nakittaa milloin kukakin vahtimaan sitä päämäärätööntä sinkoilua liittymästä toiseen ja liikennettä vastaan...Iso pomo ja turvallisuuspäällillökin siinä kävi työmaalla tarkastuksella...kaikki oli ookoo, joten valittamiseen ei aihetta löytynyt...Hyvä niin. 
Musta oli tullu kommentti, että uskomatonta, miten yli 10 vuoden työssäolon jälkeen jaksan yhä iloisena mennä antamaan ajo-ohjeet.
Aamupäivästä saatiin ihan järjetöön sadekuurokin...koneiden ympärystä oli tovin kuin trooppinen höyrysauna...koneet joutu peruuttamaan palan matkaa, ja tekeen sateenaikana tehdyn pätkän uudelleen, sillä jälki oli kelvotonta...meillä tehdään työ loppuun saakka niin, ettei jälkeä tarvi hävetä. Se on osa hyvää työmoraalia :)


Keskiviikkoaamuna sitten lähettiin takasinpäin. Päivä meni menojaan....tiistai ja keskiviikko oli tuulisempia päiviä ja todella hyvä, että oli...maanantaina meinas pata kiehua niitten helevetin öttiäästen kans...ne tunkee suuhun, silmiin, nenään, korviin.....KAIKKIALLE....minoon ihan näppylööllä koko akka. Mua ei yleensä mikään ees tikkaa, mut nää on kyllä niin kiukkuusia ja verenhimoosia yksilöötä, ettei oo hilijaa tosikaan. Saa nähärä, mitä soon ens viikolla, ku Hettahan mennähän. Siälä kuulemma on jotaki polttiaasiaki, joihi ei kuulemma tehua sitte mikään karkote...:(

Torstaina sitte oli oikeen tapahtumien päivä. Oli suunniteltu, että tehdään silleen, et perjantaille jää kilsan verran vetoa..ihmettelin sitte siinä, ku taas kerran siirryyn konehien eestä veks, et loppusauma on jo lähellä ja massa-autot lähtee aina hemmetimmoosella fanttamilla koneasemaa kohoren...sitte selekis, että kaista teherään päähä asti jo tänään....päivän aikana kahesti oli tilanne, et mulla oli ekana ranskan kilvillä varustettuja asuntoautoja...kummallakaan kerralla ei kuski puhunu ees englantia...eiku hakeen sieltä jonosta joku kotimaan kilvis oleva henkilöauto siihen eteen ja sille ajo-ohjeet....ihan loppuillasta sitte vielä tuli tilanne, et ku olin antaas ajo-ohjeita, ni jonon takaa ajoo 4 norjalaista harrikkaa keulille...kirosin aika ankarasti...menin kysyyn: "Talar ni svenska?" Näääää...oli vastaus....voihan veeeeettu....no,ne sitte meni keulilla, ku vihreet vaihtu ja illalla möksällä kuulin, et olivat vähä vitun kovaa menneet ja kättä vaan nostaneet konehilla...Ärpeles :(

Tänään sitte nukuun aamusta...heräsin, ku Jasu nous ylös ja kysyyn unisena....Mitä kello o? Nousin sitte kans...Jasu läx lenkille, ukot oli aamusti töihin menny...mä olin yksin...ja voi, että, miten nautiin...tein kunnon aamiaisen...tyhjäsin tiskikoneen, ja täytin sen uudestaan...siivoilin ja järkkäilin paikkoja...sitte vein kamat autoon. Jasu kysy, et mentäskö shoppaileen. Oli lenkillä nähny ALE-kyltit kylillä...Nooh, eipä mua kahesti tarvinnu kehottaa...haettiin esti mulle möksän avaimet ja vietiin auto sinne parkkiin ja kamat sisälle...sitte kierteleen kylille...Upeita löytöjä taas....Voi Zero Point...että tein upeat löydöt sieltä...mut samoin tein InterSportis...suhteellisen onnellinen tyttö...uusia sporttivaatteita, joita voi vapaalla käyttää...

Mökki, jonka ensin otin, ei ollu sitte sellanen, ku piti....nettiyhteys ei toiminu...menin valittamaan ja sain uuden...täs toimii netti...huomenna meen WaterCrosskisoihin Kittilään...saan kuvata sielä ja nettiyhteys on välttämätön, mikäli meinaan huomenna saada kuvat sitte Kittilän Moottorikerholle..

On tää hienoa olla täälä -toisaalta....toisaalta koti-ikävä on mieletön....ja nää helvetin öttiääset...elävältä ne syää :(

Ajatukset on kiertäny kehää tällä vkolla...luovuus puskee läpi, eikä mulla oo ollu aikaa, eikä mahdollisuutta päästää sitä ulos...se on tehny olon ahdistuneeksi...nyt oon omis oloos ja saan tehdä kaiken sen, mitä mieli halajaa....

Huomiselta odotan paljon. Kisat...en oo koskaan ollu sellasis kisoos, et moottorikelkalla vedetään järvenpinnalla tuhatta ja sataa...voi olla, et ekat kuvat on ihan susia...
Takastulles käännyn Hossan risteyksestä ja kierrän tunturin...sielä on kuulemma paljo kuvattavaa...sit vois, jos ehtii, mennä Gondolihissillä ylös Leville ja tulla kesäkelkkamäestä alas....ja tietty tuhatta ja sataa sekin...meikä ku on vauhdin ystävä...

Jos sitä eläis hetkis, tarttuis tilaisuuksiin....rohkeasti...sekun ei ole keneltäkään pois ja saattaa antaa mulle unohtumattoman kokemuksen...

 Nyt jatkan tota luovaa työtäni...tos on taas biisejä työn alla...

Ihanaa alkanutta vkonloppua ihan jokaiselle...Ootte oikeasti tärkeitä kaikki, jokka tätä jaksatte lukia :)