Jos taas kirjottaas muutaman rivin...
Juhannuksen aikaan mulla oli sellanen miniloma. Tulin tiistaina illansuus kotia ja sain keskittyä tovin olennaiseen...omaan kotiin, omaan elämään, omiin mulle tärkeisiin asioihin.
Sain pestyä mattoja ja muutenkin kotona asioita kuosiin. AstraRakas vaihtoi sitte virallisesti omistajaa...teki pahaa kirjottaa paperit, mut tiesin, että se hetki on käytävä joskus läpi..nyt se tuli onneks yhelaisen härdellin keskelle, ettei sitä sit loppuviimeks hirmusti ehtiny surra ja murehtia.
Siinähän se on parkis mun viereises ruudus...onko se sitte hyvä vai paha nähä se siinä alati? Toisaalta taas...empä mä liikoja siinä markilla kesääsin majaale, nottemmä sitä ihan liikaa sit kuitenkaa ees näje....Outua...symbioosi omaha autoho...noo....mulle ihan normia, muille ehkä asia, jota ei voi käsittää...:)
Juhannus meni perinteisesti Kärppämäjen radalla. Aattona ajoi nuoret, naiset ja EVK-luokka...sain yhden elämäni kuvista...jumankekka, mikä otos....Kieltämättä tuntu hyvältä tajuta, että onnistuin sataprosenttisesti.
Aattoiltana lähettiin vielä Mikan kans ajeleen ja kuvaamaan.
Saatiin ihan mahtavia kuvia keskiyön auringosta ja sen valojen ja varjojen leikistä uinuvan luonnon keskellä. Sanoinkuvaamattoman kaunista.
Juhannuspäivänä taas Kärppämäkehe ja silloon ajoi Yleinen luokka ja sitte tietysti perinteesesti Paappa-luakka....oli siinä menua ja meininkiä...yhyren kaatokuvan sain, mut se kuvasarja ei oo mitään sen eileesen kaatokuvan rinnalla.
Ilta oltiin vaan kotona...rauhootuttiin, levättiin ja oltiin vaan...mulle äärettömän vaikiaa olla tekemättä mitään, mutta tarpeeks väsyksis ku on, ni näköjänsä seki onnistuu jotenki.
Sunnuntaina Mikan piti jo aijoos Kauhavalle, ku niillä oli esitys...vein Mikan alueelle ja menin itte Heidin luo, ku en oo puoleen vuoteen Heidiä nähny ja viimeks ku nähtiin, ei ne olosuhteet ollu mikkään parhaat mahdolliset...ku silloon Heidin nuorempi tyttö oli sairaalas....:( Nyt kaikki on kuitenki niilläki hyvin ja niin ihania, suloisia tyttösiä molemmat <3
Menin sitte kattoon Extreme Motor Shown ja sain samalle vkonlopulle toisen napakymppikuvan....Jumankekka...muutoonki ihan mahtavat kuvat showsta, mut se yks....ihan mieletön....
Mika jäi sinne, mä lähdin kotia...Miniloman ainoa vuorokausi, ku sain olla yksin...Nautiin....suunnattomasti...vaikka olinki sit ihan tööttisväsy illalla, enkä jaksanu kortta ristiin laittaa minkää asian eteen. Kömmiin sitte pehkuuhin, ehkä hieman pettyneenä omaan riittämättömyyteeni, ja uni tuli kyllä välittömästi.
Maanantaiaamulla nousin sitte sika-aikaasin ja pakkailin kamat sitä silmälläpitäen, et oon Lapis sitte ainaki seuraavat 3 vkoa. Plus että kotona oli paljo muutaki hommaa...sellaasta, mikä vaa oli jääny, ku Mika oli täs, enkä sit ollu saanu niitä tehdyks, ku toisaalta ei malttanu kaikkea aikaa uhrata töilleen...mä ku oon ihmisenä säntillinen ja en tykkää, että asiat retajaa...sen, minkä teen, teen kunnolla ja loppuun asti. Se vaan on osa mua...mun persoonaani...ja siks kai oonki migreenin lempilapsi :(
Aamupäivästä sitte lähdin ajeleen kohti Kemiä ja otin sieltä liikennevaloaidan mukaan. Sen aidan kans ajelinki sit seuraavat 300 kilsaa, joka siitä oli vielä matkaa Levin Sirkkaan, Kätkänlinnan mökeille...ja tänne ku pääs, tunsi tulleensa jonkun verenhimoisten siivekkäiden reviirille...suuhun, silmiin, korviin...joka paikkaan ne tukkii...ja pistää, enneku ehdit tajuta niiden edes asemoituneen ihollesi....Ristus, mitä öttiääsiä...mua ei yleensä hyttyyset eikä mäkärääset eres syä...täälä ne on joku oma, evoluutios piremmälle kehittyny verenimijäryhmittymä...kimppuun vaan, niinku yleinen syyttäjä...on siinä ihimine heikoolla...ja vaikka mitä karkootetta suikutat ittees...ei apua...ne saartaa sut ja lannistaa niillä vitun pikku piikeillään :(
Työmaa täälä on ihan jees...vähä hektisiä oli ne kaks ekaa päivää, ku oltiin ihan tos Levin keskustas...autoja sinkoili liittymästä toiseen ja liittymiä oli tiuhaan joka välis...plus siihen sitte liikenneympyrä...ja se, ettei meillä oo ku 2 ohjaajaa...pääsi siinä sitte huoltomies, etumies ja pomoki liikenneympyrähelvetin keskelle...ja homma suju hienosti...ellei mukaan lasketa niitä sinkoilijoita liittymästä toiseen, jotka ajeli missä sattuu...milloon kuumalla kaistalla, milloon kevyenliikenteen väylällä ja milloon tiellä ja kevyenliikenteenväylällä puoliks...joku Alfa Romeo-kuski mulle avautuu...kaikki oli vitun jotain..oli vitun työmaa ja vitun koneet ja Alfassa vitun vanteetki....se tuli puoliks jalkakäytävää ja puoliks tietä...silleen kenos, vinos, hassusti....ja melki mun Opelin päälle...huusin, että mitä sä teet? Ja se kilahti...ja sit kilahdin minä...huusin sen vituttelun päätteks sille, että mee sä ny kuule sinne vittuun siitä inisemästä....vierellään tällä miehellä oli repsikan paikalla teini-ikäinen poika..Ihan loistavaa malliahan siinä isäihiminen poijaalleen antoo... :(
Ilimat on suasinu...on ollu aurinkoosta enimmäksehen, mutta on saatu myös vettä...to ja pe oli pilivisiä ja tuulisia...massa jäähty nopiammin ja ei ollu kovin öttiääsiäkää....
Yhyren päivän olin töis migreenin kouris...mahto olla torstai...ei oikeen muistikuvia siltä päivältä...aamusta jo silloon tajusin, et päätä juimii...otin Ibuxinin ja lähin töihin...olo paheni, otin Miranaxin...pian toisen ja vielä kolmannenkin...alakohan se talttua, mut olotila oli ihan pöhölöö...möksälle ku pääs, ni se oli aika selekeet sävelet...suihkuhu ja maate...ja aamulla röllipeikkona ylähä, ku märiis hiuksiis meni maate.
Eileen illalla tie piti olla tyhjä klo 18. Me lähettiin töistä 17.15.
Meidän piti olla töis myös tänään, mut koneasemalla oli jotain ongelmia....nooh, me sitte lähettiin vapalle; kaupasta hyttyssavuja ja jtn safkaa...ja sit kämpille....menin lillumaan poreammeeseen, ku ihana Jasmin sen mulle laitto sinne valmiiks....tovi istuttiin saunas ja juteltiin elämän kiemuroista...ei ole helppoa aina elämä...mut kuka sanoi, et sen sitä pitääs ees olla? Elämän pitää tuntua...silloin se on eletty.
Minä nautin elämästäni...en suostu miellyttämään ketään, en mitään, en nöyristele...jos en tälläsenä ihimisille kelepaa, soon voi,voi....minoon minä, enkä muuksi muutu....
Nyt meen kirjottaan nua 2 tekeelläolevaa biisiä valamihiksi...tiärän jo, kelle tekstit lähetän :)
Hei...ihanaa, ku luette mun blogia...kommentteja saa jättää ja ihn avoomesti kysyä, jos joku asia vaivaa, tai ei käy tekstistä selväks.... Kiitos teille <3
lauantai 29. kesäkuuta 2013
keskiviikko 19. kesäkuuta 2013
No,niin...jos taas kirjottaas jotaki.
Viime viikon maanantaina hoidin autoasiat ja muutamat muutki juoksevat asiat alta pois ja lähdin sit rohkeasti ekaa kertaa uudella autolla kohti Kemiä. Matkalla pysähdyin pariin kertaan; Ensi syömään ja sitte kahville ja vähä kierteleen Zeppelinis...käteen jäi -yllätysyllätys- Converset, tällä kertaa vaaleanpunaiset...siis ihan mun väriset.
Olin perillä illansuus ja totesin heti, et nettiyhteys tökkii ja pahoon...noo, ei sitte tullu paljoa oltua koneella, eikä toki ois ehtinykkää...työpäivät oli 16-18,5-tuntisia...ja ruuhkaaki pukkas ihan kiitettävästi...
Perjantaiaamuna sitte muutaman tunnin yöunilla aamiaaselle ja auton noukka kohti Oulua...edessä oli Ruotsin tieturvakurssi. Sielä ku nää tieliikennesäädökset on vähä eri maata, ku meillä...ja se kouluttaja...se se vasta eri maata oliki...hoono soomi höystettynä Lapin murthella...asioista se vaan "porisi" ja oli eesvastuus kaikesta ja sitte oli asioota, jokka häätyy muistaa....KÄÄÄÄÄÄÄKS! Siinä väsymystilas ja sekavalta kuulostavan selostuksen perusteella olin varma, etten selviä tentistä...3 virhettä sai olla....noooooooh, tuurilla ne seilaa laivakki...mä selvisin yhdellä ainokaasella virheellä...tentin jälkeen hain autosta kamat ja menin Jasminin seuraksi kylpylään rentoutumaan. Tuli kyllä niin tarpeeseen sekin reissu...laskettiin liukumäet moneen kertaan...mä lilluun pyhän tapani mukaan porealtaas...rakastan sitä paikkaa...sitte olin paljo niitten putousten alla ja koitin saada jumittuneita hartioita vähä auki.
Sieltä suunnistettiin majapaikkaan, vietiin kamat kämppään ja lähettiin kauppaan hakeen aamupalavärkit. Iltakymmeneen jaksoon, sitte oli pakko antaa unelle periksi.
Lauantaina kierreltiin Oulua ristiin rastiin. Käytiin mones eri kaupas ja yhellä kirpparilla, josta taas onni potkas, ku löysin sinne aamulla tulleen IcePeakin, aniliininpunaisen takin...siinä kans merkki, jota rakastan <3
Raxis syötiin ja saatiin mun oululainen ystävä, Niina, meidän kans syömään. Sieltä hetkeks kämpille levolle ja sit käveltiin rantaan ottaan kuvia...tuli siinä varmaan 10 kilsaa käveltyä päivän mittaan...sit vielä puolilta öin lähettiin baariin...ei me sielä kauaa ehitty olla, ku pilkku jo kehotti kansaa poistumaan. Pari biisiä ehdiin kuitenki laulaa. Oli kiva laulaa paikas, jossa kukaan ei tunne...ei ollu ennakkopaineita, eikä muutakaa...
Sunnuntaina palailtiin takas Kemiin Yöpuuhun ja mentiin illalla töihin yötä vasten. Oli ihan toisenlainen liikenne Keminmaan keskustas, ku erellisviikolla Simos ja Maksniemes nelostiellä.
Fiilikset sunnuntaina oli sitte ihan niin syvältä, ku vain olla ja saattaa...alko vaan kertakaikkiaan jotku asiat mennä yli hilseen...sain sitte onneks puriittua senki asian, ja olo helpottu...
Maanantai meni nukkues ja illaks taas töihi...ny oli enää vaan pelkkää kaistaa...su illalla tehtii esti yks nousuramppi ja sit vasta se kaista, 1420m.
Yö jäi ny lyhemmäks ja päästiin aikasemmin nukkuun.
Tiistaiaamulla sitte pakkasin ne vähät kamat, mitä olin Yöpuuhun enää parin yön takia ees vetäny. Kotimatkalle pääsin ennen puoltapäivää. Kärkkäisellä pyörähdin ja Kaustisilla syömäs ja pian sitte olinki kotona...AAAAAAAAH, mikä autuaallinen olotila oli avata oman kodin ovi...ja tajuta, ettei hetkeen oo ressiä mistää...
Alootin heti pyykkisouvin ja muun ahertamisen kotona. Oli niin ihana puuhastella täs, ku tunsi tulleensa kotiin...ja ku tiesi, että saan illalla vielä Mikanki tähän....MiiaYstisIhanuuski kävin Tarun ja Tuomon kans täs pikavisiitillä. Oli tosi ihanaa tulla kotiin ja tajuta, että mua on KAIVATTU <3
Tänään jatkoon pyykkisouvia ja siivosin koko tuvan, ku Mika meni eilen ihan tukkoon täälä...pölyt saanu laskeutua kaikes rauhas, ku täälei silleen oo liikettä, ku normisti, vaikka tytär täälä käyki kattoos paikat...
Vein petivaatteet ja matot pihalle...petarinki roudasin ulos...vaihdoon imuriin kaikki filtterit sun muut...hakkasin ensi mattopiiskalla pihalla kaikki sohvatyynyt ja petarin ja muut, sitte vielä laitoon imuriin tampparisuulakkeen ja päästelin sillä sängyn runkopatjan ja vielä petarinki...osan matoista vaihdoon...yhen maton jo pesinki....
Tytär poikkes poikaystävänsä kans täs ja Miikkaki kävi kahvilla...sitte menin auton kans Pohjaan ja se pestiin ja vahattiin käsin...Kyllä tuli komia....Astranki sitte myin...muttei se markilta lähe...siinon ny tolopilla kova kolomen kopla: Astra, Vectra ja Zafira :)
Ny oottelen, et muru tulee tähän...menee vaan myöhään, ku vasta olivat siirymäs Evijärvelle, jossa Extreme StuntShow on huomenna....ennenku se leiri on taas pystytetty kuasiihi, voi kello olla jo vaikka ja mitä...mut miehän jaksan oottaa....
Viime viikon maanantaina hoidin autoasiat ja muutamat muutki juoksevat asiat alta pois ja lähdin sit rohkeasti ekaa kertaa uudella autolla kohti Kemiä. Matkalla pysähdyin pariin kertaan; Ensi syömään ja sitte kahville ja vähä kierteleen Zeppelinis...käteen jäi -yllätysyllätys- Converset, tällä kertaa vaaleanpunaiset...siis ihan mun väriset.
Olin perillä illansuus ja totesin heti, et nettiyhteys tökkii ja pahoon...noo, ei sitte tullu paljoa oltua koneella, eikä toki ois ehtinykkää...työpäivät oli 16-18,5-tuntisia...ja ruuhkaaki pukkas ihan kiitettävästi...
Perjantaiaamuna sitte muutaman tunnin yöunilla aamiaaselle ja auton noukka kohti Oulua...edessä oli Ruotsin tieturvakurssi. Sielä ku nää tieliikennesäädökset on vähä eri maata, ku meillä...ja se kouluttaja...se se vasta eri maata oliki...hoono soomi höystettynä Lapin murthella...asioista se vaan "porisi" ja oli eesvastuus kaikesta ja sitte oli asioota, jokka häätyy muistaa....KÄÄÄÄÄÄÄKS! Siinä väsymystilas ja sekavalta kuulostavan selostuksen perusteella olin varma, etten selviä tentistä...3 virhettä sai olla....noooooooh, tuurilla ne seilaa laivakki...mä selvisin yhdellä ainokaasella virheellä...tentin jälkeen hain autosta kamat ja menin Jasminin seuraksi kylpylään rentoutumaan. Tuli kyllä niin tarpeeseen sekin reissu...laskettiin liukumäet moneen kertaan...mä lilluun pyhän tapani mukaan porealtaas...rakastan sitä paikkaa...sitte olin paljo niitten putousten alla ja koitin saada jumittuneita hartioita vähä auki.
Sieltä suunnistettiin majapaikkaan, vietiin kamat kämppään ja lähettiin kauppaan hakeen aamupalavärkit. Iltakymmeneen jaksoon, sitte oli pakko antaa unelle periksi.
Lauantaina kierreltiin Oulua ristiin rastiin. Käytiin mones eri kaupas ja yhellä kirpparilla, josta taas onni potkas, ku löysin sinne aamulla tulleen IcePeakin, aniliininpunaisen takin...siinä kans merkki, jota rakastan <3
Raxis syötiin ja saatiin mun oululainen ystävä, Niina, meidän kans syömään. Sieltä hetkeks kämpille levolle ja sit käveltiin rantaan ottaan kuvia...tuli siinä varmaan 10 kilsaa käveltyä päivän mittaan...sit vielä puolilta öin lähettiin baariin...ei me sielä kauaa ehitty olla, ku pilkku jo kehotti kansaa poistumaan. Pari biisiä ehdiin kuitenki laulaa. Oli kiva laulaa paikas, jossa kukaan ei tunne...ei ollu ennakkopaineita, eikä muutakaa...
Sunnuntaina palailtiin takas Kemiin Yöpuuhun ja mentiin illalla töihin yötä vasten. Oli ihan toisenlainen liikenne Keminmaan keskustas, ku erellisviikolla Simos ja Maksniemes nelostiellä.
Fiilikset sunnuntaina oli sitte ihan niin syvältä, ku vain olla ja saattaa...alko vaan kertakaikkiaan jotku asiat mennä yli hilseen...sain sitte onneks puriittua senki asian, ja olo helpottu...
Maanantai meni nukkues ja illaks taas töihi...ny oli enää vaan pelkkää kaistaa...su illalla tehtii esti yks nousuramppi ja sit vasta se kaista, 1420m.
Yö jäi ny lyhemmäks ja päästiin aikasemmin nukkuun.
Tiistaiaamulla sitte pakkasin ne vähät kamat, mitä olin Yöpuuhun enää parin yön takia ees vetäny. Kotimatkalle pääsin ennen puoltapäivää. Kärkkäisellä pyörähdin ja Kaustisilla syömäs ja pian sitte olinki kotona...AAAAAAAAH, mikä autuaallinen olotila oli avata oman kodin ovi...ja tajuta, ettei hetkeen oo ressiä mistää...
Alootin heti pyykkisouvin ja muun ahertamisen kotona. Oli niin ihana puuhastella täs, ku tunsi tulleensa kotiin...ja ku tiesi, että saan illalla vielä Mikanki tähän....MiiaYstisIhanuuski kävin Tarun ja Tuomon kans täs pikavisiitillä. Oli tosi ihanaa tulla kotiin ja tajuta, että mua on KAIVATTU <3
Tänään jatkoon pyykkisouvia ja siivosin koko tuvan, ku Mika meni eilen ihan tukkoon täälä...pölyt saanu laskeutua kaikes rauhas, ku täälei silleen oo liikettä, ku normisti, vaikka tytär täälä käyki kattoos paikat...
Vein petivaatteet ja matot pihalle...petarinki roudasin ulos...vaihdoon imuriin kaikki filtterit sun muut...hakkasin ensi mattopiiskalla pihalla kaikki sohvatyynyt ja petarin ja muut, sitte vielä laitoon imuriin tampparisuulakkeen ja päästelin sillä sängyn runkopatjan ja vielä petarinki...osan matoista vaihdoon...yhen maton jo pesinki....
Tytär poikkes poikaystävänsä kans täs ja Miikkaki kävi kahvilla...sitte menin auton kans Pohjaan ja se pestiin ja vahattiin käsin...Kyllä tuli komia....Astranki sitte myin...muttei se markilta lähe...siinon ny tolopilla kova kolomen kopla: Astra, Vectra ja Zafira :)
Ny oottelen, et muru tulee tähän...menee vaan myöhään, ku vasta olivat siirymäs Evijärvelle, jossa Extreme StuntShow on huomenna....ennenku se leiri on taas pystytetty kuasiihi, voi kello olla jo vaikka ja mitä...mut miehän jaksan oottaa....
 |
| Meren tuoksu...lapsuuden tuoksu...korvaamaton... |
 |
| Auringonsäteet merenpinnassa... |
 |
| Tyttö ja meri....erottamattomat <3 |
sunnuntai 9. kesäkuuta 2013
Täällä taas...nyt potkikaa jo pualle, ku meinaa vaan jumittaa tää bloggaus :(
Taas vaan on vierähtäny aikaa edellisestä...tahti on ollu kova ja lisäksi, et ollaan oltu yövuoros, on ollu omiaan verottamaan ennestäänkin rajallista vapaa-aikaa.
Eka yövuoroviikko oltiin Äänekoskella. Koulutin alkajaisiksi 2 uutta ohjaajaa, jotka oppivatkin tosi hyvin asiat. Heidän kanssaan oli ilo työskennellä, eikä tylsääkää ollu. Viikko oli tosi kiva Lassen ja Tuomaksen kans...yksi yö pilasi kuitenkin koko viikon hyvän fiiliksen ja jätti tilalle pelon.
Keskiviikko-torstai-välisenä yönä pari punaisista valoista piittaamatonta autoilijaa aiheutti todellisen vaaratilanteen öisellä työmaalla. Pojat sai karanneet kii, puhuttelivat ja ottivat rekkarit ylös. Mä soitin poliisit. Yrittivät kieltää kaiken, mutta puhuivat ittensä pussiin...asia tulee esille aikanaan, kunhan poliisi saa työnsä asian tiimoilta tehttyä. Pisti kyllä oikiasti ajattelemaan, et miten vaarallista mun työni oikeastaan onkaan. Ja silti lähden töihin aina yhtä iloisin ja luottavaisin mielin.
To-pe välisenä yönä oli samanlaisia hulluja liikkeellä...kuka väsyksis, kuka muuten vaan piittaamatoon...meinasin toistamiseen päästä henkiriavustani.
Sinä yönä lähdin yhen mais ajeleen kotia päin. Olin aamulla vähä yli kolme kotona ja ehdin nukkua vajaat 4 tuntia, ku puhelin jo herätti. Viileä suihku, aamupala, kakunteko, imurointi, vaatteitten kattelu ja pukeutuminen ja ittensä ihimisennäkööseksi laittautuminen. Sitte hakeen lahjakortti ja jtn kotoa puuttuvaa ruokapuolta ja siltä samalta reissulta suoraan Kyrkkärille kuvaamaan keskimmäinen tyttäreni ystävineen valmistumistensa johdosta. Kuvaustuokio piristi.
Sitte matka jatkui Vähäänkyröön, sieltä voileipäkakut joukkoho ja Pasuunan noukka kohti Laihiaa, nuorimman tyttäreni valmistujaisjuhliin...ai, nii...poikettiim me matkalla Ylistaroski :)
Illaks tultiin takas Muumilaaksoon, jossa toisella tyttärelläni oli valmistujaisjuhlat mun kotona...me oltiin Mikan kans sillä välin kuvaamas muualla, mut kuvattiin me sit vielä juhlia meilläki ja päivällä myös Laihialla ja Kyrkkärillä molemmat kuvas.
Illalla alko sit olo olla sitä luokkaa, et meinas pystyyn nukkua...päästiin sit onneks suht aijoos oikoosehe summatyähön, ku nuariso zinkaasi jatkoolle baarihi.
Viikonloppu oli hiano, vaikkaki otti voimille, mut silti...en vaihtas hetkeäkään, ainutlaatuinen viikonloppu valmistumisinine kaikkineen.
Lauantaina vietettiin Mikan kans yhteistä aikaa, käytiin syömäski yhes....illan päälle Mika lähti Stunt-kiertueelle ja mä jäin kotiin. Illan olin kotona ja Skypen kautte sit juteltiin murun kans viel illalla.
Sunnuntaina zinkaasin Kauhavalle kisoohi....kerranki sain vaan kuvata, ei ollu ratatuomarihommia eikä muuta...lähettäjäpisteelle yritettihi, mutten luvannu siihenkää mennä, halusin vaan kattoa kisaa ja nauttia. Hieno kisa olikin ja hyvät kuvat sain. CrossCart-autot oli ihan huippuja, mutta luokista EVK oli tietty mun suosikki.
Illan olin kotona ja keräilin voimia ja juttelin murun kans Skypes.
Maanantaina sitte taas alko arki. Hain kukkia pihaan Mikan äidiltä, ja pakkailin ja touhusin kaikkea muuta hommaa, mikä tästä kotoa ei tekemällä lopu. Puolenpäivän jälkeen auton noukka kohti Äänekoskea jälleen kerran. Siinä sitte tuli taas 2 uutta ohjaajaa, jotka koulutin pikaasesti. Jasmin ny onneks jää mun kans kesäks, ettei koko aika vaihdu...ja Jasmin olikin mun aidalla melki koko yön.
Tiistaina sitte tehtiin Äänekosken mesta meidän osalta loppuun ja päästiin aamuviideltä lähteen siirtyyn Seinäjoelle. Mulla ilmesty oikeaan jalkaan, sisäpintaan nilkan yläpuolelle vihaisennäköönen ja tulipunaanen paukura...se ei sitte helpottanu keskiviikkoaamuhu, joten joo....oli kyllä yks Via Dolo Rosa ajaa työyön jälkeen kipeän jalan kans ja autolla, josta vitonen alko pomppia pois päältä, n 200 km. Alajärven jäläkihi en oikee ees muista mitää....vein Jasminin nukkuun Sorsanpesälle, itelle soitin lekuriajan, poikkesin pikaseen kotona ja menin sitte lekuriin. Kortisonitabletteja tuli ja ei se oikee osannu lekurikaa muuta sanua, ku että, ellei viikon sisään ala toeta, ni sitte ottaa uuresta yhteyttä. Siitä apteekkihi, takas kotia, lääkkehet nassuhu ja nukkumaha. Ei siitäkää suurta lohtua ollu...lukkojen vaihtaja tuli herättään ja sitte siitä saiki alkaa miättiä työyötä jo. Vettä tuli taivaantäydeltä, ku alettiin Huhtalas veto. Ja ukkoosti. Työyö venyy 16-tuntiseks, et olo oli aikaastaas pönttöö, ku kotia pääs. Ja taaskaa ei saanu nukkua. Ne lukkopoijaat tuli uuresta...oli kuulemma takaoveski vaihdettava lukko....juupa-juu...en ois halunnukkaa nukkua :(
Viimene yä oli onneks lyhee, päästii aijoos pois ja mäkin nukkuun nii, et sain iha oikiasti tasattua univelkoja.
Heräsin iltapäivällä säikähtämällä ukkosen jyrähdykseen....tiedättehän sen tunteen, ku oikeen säikähtää, et selkä menee kaarelle ja selkäpiitä karmii...ja jäykistyy siihen paikalleen...karmiva tunne. Sitte tuli 100 litraa (ainaki) vettä...sitte täys hiljasuus, ei ees lehti liikahtanu....pikkuhiljaa aurinko alko paistaa ja pihalla ilma oli kuin sademetsäs - kuuma ja kostea.
Mun ihana poika sitte soitti ja tuli käymään...lähettiin kierteleen liikkeitä ja ettiin mulle autoa...ei löydetty eka kierroksella ja käytiin sit välillä syömäs ja tultiin mun luo....tilasin illaks junalipun Kokkeliin ja sitte katteltiin NettiAutosta ilmoja..ja eka, joka silmiin osu....sinne soitto ja sieltä se auto sitte mukaan tarttu :) Ihanaa, et on tuollanen poika, jolla on ammattitaito tolle alalle...löys heti autoista viat ja ne jäi sinne...
Illaks matkustin Kokemäelle. Juna myöhäs Ääsmäjeltä lähties 40 minsaa, mut kuro sen sitte 20 minsaan ennen Kokemäkeä.
Saunottiin bestiksen kans ja vaihdettiin kuulumisia....uni kuitenki voitti koko sakin, bestikselläki oli yövuoro takana.
Lauantaina sitte tehtiin puita. En muistanukkaa, miten kivaa on kirvehtiä puita..sain aika läjän pienityksi....selekä vaa alako sitte moittimaan hommaa, ni piti pitää taukoja...illalla grillattiin ja syötiin hyvin ja saunottiin....sitte lähettiin Tulkkilan yöhön katteleen ihmisiä, esiintyjiä ja muuta meininkiä :) Bluesteltalla tovi, sitte siirryttiin Seurahuoneelle karaokeen ku Romalla ei ollu takkiakaa joukos. Sielä oltiin pari tuntia ja lähettin sit viel markkinakadulle hakeen syömistä ja sitte takas Marjamäkehe...kiwa ilta kaikenkaikkiaan....hywä sakki koos ja muutenki oli hywät fiilikset.
Tänään tulin kotia. Päivi haki junalta ja toi mut Muumilaaksoho. Aloon heti purkimahan tehtävälistaa, joka näytti ihan lohduttoman pitkältä ja mahdottomalta....nyt oon selvittäny siitä pahimmat: Siirsin tavarat (jota oli siis koko autollinen) Astrasta Vectraan...sitä ennen otin Vectrasta kaiken ylimääräsen pois ja imuroottin sen....sain pakattua kamat mahdollista kahden viikon maailmallaoloa varten, sain tehtyä matkalaskun ja ajopäiväkirjan ajantasalle ja Matiaksen rippikortinkin tein....selvitin osoitteita Lappiin ja mm. huomisen ajomatkan Kemiin....sellaset 446 km ois ees...autolla, jolla en oo viä hirmusti ajanu....mut otan riskin....torstaina siirryn sit Kemistä Ouluun Ruotsin tieturvakurssia varten, joka on perjantaina. Nähtäväks jää, miten se vkonloppu sit muuten muovautuu...tarkotuksena ois tulla kotia....Mikaki ois Ääsmäjes silloon, ku niillon näytös Päivölän Citarilla...mutta...jos tieturvakurssi on sen 8 tuntia, ei oo mitään järkeä lähteä enää ajaan....senki ajan voi sitte käyttää palautumiseen ja vaikka tän bloginkirjottamiseen....Nii...ja päivitin mä ton Lumianki....kiasus, pualevvuaren päivitykset...vasteres päivitän ne heti, ku niistä ilmo tuloo :O
2 viimestä viikonloppua on olleet erilaisia, molemmat omalla tapaa...valmistujaisia saa viettää harvemmin, nyt niitä juhlittiin tuplana...tänä vkonloppuna poika tuli ja sain hänen ansiostaan ittelleni auton...Jos jostain täs elämäs oon oikiasti niin airosti ja täyrestä syrämestä onnelline, ni nuasta muksuustani....Luoja sentähä, että mulla on ihanat lapset....
Muutenki elämä tuntuu olovan balanssis...paremmin ku aikoohi...opettelua uutehenhan tää on viälä, mut päivä päivältä kuitenki kohti tulevaa...enkä aio suhteen myötä muuttua. Olen se mikä olen...ja tulen aina olemaan.
Nyt sit luin jtn, mitä en ois halunnu :( Yhden työkaverin työt vissiin tehty tältä kesää....ollu onnettomuures moottoripyörällä....ei voi olla totta...miksi????? Itkuun se tääki ilta päättyy.. :(
Eka yövuoroviikko oltiin Äänekoskella. Koulutin alkajaisiksi 2 uutta ohjaajaa, jotka oppivatkin tosi hyvin asiat. Heidän kanssaan oli ilo työskennellä, eikä tylsääkää ollu. Viikko oli tosi kiva Lassen ja Tuomaksen kans...yksi yö pilasi kuitenkin koko viikon hyvän fiiliksen ja jätti tilalle pelon.
Keskiviikko-torstai-välisenä yönä pari punaisista valoista piittaamatonta autoilijaa aiheutti todellisen vaaratilanteen öisellä työmaalla. Pojat sai karanneet kii, puhuttelivat ja ottivat rekkarit ylös. Mä soitin poliisit. Yrittivät kieltää kaiken, mutta puhuivat ittensä pussiin...asia tulee esille aikanaan, kunhan poliisi saa työnsä asian tiimoilta tehttyä. Pisti kyllä oikiasti ajattelemaan, et miten vaarallista mun työni oikeastaan onkaan. Ja silti lähden töihin aina yhtä iloisin ja luottavaisin mielin.
To-pe välisenä yönä oli samanlaisia hulluja liikkeellä...kuka väsyksis, kuka muuten vaan piittaamatoon...meinasin toistamiseen päästä henkiriavustani.
Sinä yönä lähdin yhen mais ajeleen kotia päin. Olin aamulla vähä yli kolme kotona ja ehdin nukkua vajaat 4 tuntia, ku puhelin jo herätti. Viileä suihku, aamupala, kakunteko, imurointi, vaatteitten kattelu ja pukeutuminen ja ittensä ihimisennäkööseksi laittautuminen. Sitte hakeen lahjakortti ja jtn kotoa puuttuvaa ruokapuolta ja siltä samalta reissulta suoraan Kyrkkärille kuvaamaan keskimmäinen tyttäreni ystävineen valmistumistensa johdosta. Kuvaustuokio piristi.
Sitte matka jatkui Vähäänkyröön, sieltä voileipäkakut joukkoho ja Pasuunan noukka kohti Laihiaa, nuorimman tyttäreni valmistujaisjuhliin...ai, nii...poikettiim me matkalla Ylistaroski :)
Illaks tultiin takas Muumilaaksoon, jossa toisella tyttärelläni oli valmistujaisjuhlat mun kotona...me oltiin Mikan kans sillä välin kuvaamas muualla, mut kuvattiin me sit vielä juhlia meilläki ja päivällä myös Laihialla ja Kyrkkärillä molemmat kuvas.
Illalla alko sit olo olla sitä luokkaa, et meinas pystyyn nukkua...päästiin sit onneks suht aijoos oikoosehe summatyähön, ku nuariso zinkaasi jatkoolle baarihi.
Viikonloppu oli hiano, vaikkaki otti voimille, mut silti...en vaihtas hetkeäkään, ainutlaatuinen viikonloppu valmistumisinine kaikkineen.
Lauantaina vietettiin Mikan kans yhteistä aikaa, käytiin syömäski yhes....illan päälle Mika lähti Stunt-kiertueelle ja mä jäin kotiin. Illan olin kotona ja Skypen kautte sit juteltiin murun kans viel illalla.
Sunnuntaina zinkaasin Kauhavalle kisoohi....kerranki sain vaan kuvata, ei ollu ratatuomarihommia eikä muuta...lähettäjäpisteelle yritettihi, mutten luvannu siihenkää mennä, halusin vaan kattoa kisaa ja nauttia. Hieno kisa olikin ja hyvät kuvat sain. CrossCart-autot oli ihan huippuja, mutta luokista EVK oli tietty mun suosikki.
Illan olin kotona ja keräilin voimia ja juttelin murun kans Skypes.
Maanantaina sitte taas alko arki. Hain kukkia pihaan Mikan äidiltä, ja pakkailin ja touhusin kaikkea muuta hommaa, mikä tästä kotoa ei tekemällä lopu. Puolenpäivän jälkeen auton noukka kohti Äänekoskea jälleen kerran. Siinä sitte tuli taas 2 uutta ohjaajaa, jotka koulutin pikaasesti. Jasmin ny onneks jää mun kans kesäks, ettei koko aika vaihdu...ja Jasmin olikin mun aidalla melki koko yön.
Tiistaina sitte tehtiin Äänekosken mesta meidän osalta loppuun ja päästiin aamuviideltä lähteen siirtyyn Seinäjoelle. Mulla ilmesty oikeaan jalkaan, sisäpintaan nilkan yläpuolelle vihaisennäköönen ja tulipunaanen paukura...se ei sitte helpottanu keskiviikkoaamuhu, joten joo....oli kyllä yks Via Dolo Rosa ajaa työyön jälkeen kipeän jalan kans ja autolla, josta vitonen alko pomppia pois päältä, n 200 km. Alajärven jäläkihi en oikee ees muista mitää....vein Jasminin nukkuun Sorsanpesälle, itelle soitin lekuriajan, poikkesin pikaseen kotona ja menin sitte lekuriin. Kortisonitabletteja tuli ja ei se oikee osannu lekurikaa muuta sanua, ku että, ellei viikon sisään ala toeta, ni sitte ottaa uuresta yhteyttä. Siitä apteekkihi, takas kotia, lääkkehet nassuhu ja nukkumaha. Ei siitäkää suurta lohtua ollu...lukkojen vaihtaja tuli herättään ja sitte siitä saiki alkaa miättiä työyötä jo. Vettä tuli taivaantäydeltä, ku alettiin Huhtalas veto. Ja ukkoosti. Työyö venyy 16-tuntiseks, et olo oli aikaastaas pönttöö, ku kotia pääs. Ja taaskaa ei saanu nukkua. Ne lukkopoijaat tuli uuresta...oli kuulemma takaoveski vaihdettava lukko....juupa-juu...en ois halunnukkaa nukkua :(
Viimene yä oli onneks lyhee, päästii aijoos pois ja mäkin nukkuun nii, et sain iha oikiasti tasattua univelkoja.
Heräsin iltapäivällä säikähtämällä ukkosen jyrähdykseen....tiedättehän sen tunteen, ku oikeen säikähtää, et selkä menee kaarelle ja selkäpiitä karmii...ja jäykistyy siihen paikalleen...karmiva tunne. Sitte tuli 100 litraa (ainaki) vettä...sitte täys hiljasuus, ei ees lehti liikahtanu....pikkuhiljaa aurinko alko paistaa ja pihalla ilma oli kuin sademetsäs - kuuma ja kostea.
Mun ihana poika sitte soitti ja tuli käymään...lähettiin kierteleen liikkeitä ja ettiin mulle autoa...ei löydetty eka kierroksella ja käytiin sit välillä syömäs ja tultiin mun luo....tilasin illaks junalipun Kokkeliin ja sitte katteltiin NettiAutosta ilmoja..ja eka, joka silmiin osu....sinne soitto ja sieltä se auto sitte mukaan tarttu :) Ihanaa, et on tuollanen poika, jolla on ammattitaito tolle alalle...löys heti autoista viat ja ne jäi sinne...
Illaks matkustin Kokemäelle. Juna myöhäs Ääsmäjeltä lähties 40 minsaa, mut kuro sen sitte 20 minsaan ennen Kokemäkeä.
Saunottiin bestiksen kans ja vaihdettiin kuulumisia....uni kuitenki voitti koko sakin, bestikselläki oli yövuoro takana.
Lauantaina sitte tehtiin puita. En muistanukkaa, miten kivaa on kirvehtiä puita..sain aika läjän pienityksi....selekä vaa alako sitte moittimaan hommaa, ni piti pitää taukoja...illalla grillattiin ja syötiin hyvin ja saunottiin....sitte lähettiin Tulkkilan yöhön katteleen ihmisiä, esiintyjiä ja muuta meininkiä :) Bluesteltalla tovi, sitte siirryttiin Seurahuoneelle karaokeen ku Romalla ei ollu takkiakaa joukos. Sielä oltiin pari tuntia ja lähettin sit viel markkinakadulle hakeen syömistä ja sitte takas Marjamäkehe...kiwa ilta kaikenkaikkiaan....hywä sakki koos ja muutenki oli hywät fiilikset.
Tänään tulin kotia. Päivi haki junalta ja toi mut Muumilaaksoho. Aloon heti purkimahan tehtävälistaa, joka näytti ihan lohduttoman pitkältä ja mahdottomalta....nyt oon selvittäny siitä pahimmat: Siirsin tavarat (jota oli siis koko autollinen) Astrasta Vectraan...sitä ennen otin Vectrasta kaiken ylimääräsen pois ja imuroottin sen....sain pakattua kamat mahdollista kahden viikon maailmallaoloa varten, sain tehtyä matkalaskun ja ajopäiväkirjan ajantasalle ja Matiaksen rippikortinkin tein....selvitin osoitteita Lappiin ja mm. huomisen ajomatkan Kemiin....sellaset 446 km ois ees...autolla, jolla en oo viä hirmusti ajanu....mut otan riskin....torstaina siirryn sit Kemistä Ouluun Ruotsin tieturvakurssia varten, joka on perjantaina. Nähtäväks jää, miten se vkonloppu sit muuten muovautuu...tarkotuksena ois tulla kotia....Mikaki ois Ääsmäjes silloon, ku niillon näytös Päivölän Citarilla...mutta...jos tieturvakurssi on sen 8 tuntia, ei oo mitään järkeä lähteä enää ajaan....senki ajan voi sitte käyttää palautumiseen ja vaikka tän bloginkirjottamiseen....Nii...ja päivitin mä ton Lumianki....kiasus, pualevvuaren päivitykset...vasteres päivitän ne heti, ku niistä ilmo tuloo :O
2 viimestä viikonloppua on olleet erilaisia, molemmat omalla tapaa...valmistujaisia saa viettää harvemmin, nyt niitä juhlittiin tuplana...tänä vkonloppuna poika tuli ja sain hänen ansiostaan ittelleni auton...Jos jostain täs elämäs oon oikiasti niin airosti ja täyrestä syrämestä onnelline, ni nuasta muksuustani....Luoja sentähä, että mulla on ihanat lapset....
Muutenki elämä tuntuu olovan balanssis...paremmin ku aikoohi...opettelua uutehenhan tää on viälä, mut päivä päivältä kuitenki kohti tulevaa...enkä aio suhteen myötä muuttua. Olen se mikä olen...ja tulen aina olemaan.
Nyt sit luin jtn, mitä en ois halunnu :( Yhden työkaverin työt vissiin tehty tältä kesää....ollu onnettomuures moottoripyörällä....ei voi olla totta...miksi????? Itkuun se tääki ilta päättyy.. :(
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)