Se sitten Levillä vietetty toinen sunnuntai meni vähän toisin, ku tänne viimeksi suunnittelin kirjoituksessani. Menin kyllä gondolihissillä ylös, mutta alas tulin jollain muulla, kuin kesäkelkalla...kun pääsin Levin huipulle, ajattelin mennä ensitöikseni kahville...kahvila oli kuitenkin kiinni ja sen terassilla oli mies, joka harmitteli samaa asiaa...alettiin jutteleen ja selvis, että mies oli eilisen vesikelkkakisan yksi sukeltaja. Pääsin sitten hänen Harrikan kyytiinsä...tuli mieleen oma nuoruus, ku ajelin itte motskarilla..ja ku ylipäätään opettelin ensin motskarilla ajaan ja sitte vasta mopolla...ja niinhän siinä kävi sitte, et ku olin prätkällä oppinu kanttamaan kurveis, ni tein automaattisesti saman mopolla...ja kas - jalkatappi otti tiehen ja siinä mentiin nurin niin että pätkähti :D  Oppia ikä kaikki :)

Maanantaina sitte siivottiin aamulla mökki, pakattiin kamat ja kaupan kautta sitte jatkettiin matkaa kohti Hettaa....mesta ei sit kuitenkaa ollu Hetan puolella, vaan siitä vielä parisenkymmentä kilsaa Norjaa kohti, eli Enontekiön kunnassa. Keskellä ei mitään. DNA:lla ei kenttää kuin satunnaisesti tienpäällä, rantamajoilla, joissa asuttiin, ei toiminu puhelin, ei oma netti...respas kävin pari kertaa pikaseen netis...meinasin hulluks tulla, ku ei yhteydet pelannu.
Mut oli sielä magee rantasauna. Kuuma vesi padasta ja kylmä vesi hanasta -kooleihin...ei siis suihkua laisin. Löylyhuone oli hämärän tunnelmallinen, valoa ei siis ollut ollenkaan. Jälleen tuli mieleen lapsuus ja nuoruus Nokialla...kun lauantaisin kirmasimme navetan päädyssä olevaan saunaan...se tuoksu, se tunnelma, se jokin käsittämätön fiilis...sain kokea sen taas :)

Kelotin Rantamajoilla oli pikkuisia tipuja, iso kani, pari lammasta ja kaksi ihanaa koiraa...maalaistunnelmaa siis...
Viikko oli toisaalta hieno, toisaalta paska...ne hemmetin öttiääset, mitä sielä oli, ne söi ihmisen elävältä. Loppuviikosta olin aivan kuin nokkosilla hakattu -joka puolelta näpyillä :( ei kiwa :(

Norjalaiset autoilijat antoi oman, pikantin mausteensa viikkoon. Niillä ku ei oo sitte mitään käsitystä siitä, miten tietyömaalla ajetaan ja mitä pysäytyslätkä tarkottaa. Meillä ei ollu liikennevaloja, eikä aitojakaan, ku toinen, joka oli mulla taka-aitana...tie oli kapea, etuaitaa ei ois saanu missään käännettyä, ja ku tehtiin kerta össiä, ni siinei ois ehtiny muuta tehdä ku siirtyä, siirtyä ja siirtyä.

No, nää norjalaiset...puusilmäpässejä kaikki tyynni. Liikenneaita oli mun autonperäs työnalla olevalla kaistalla.  Ite seisoin lätkän kans ajokaistalla, näyttäen selkeästi, että pitää pysähtyä - mutta ei...nää molopäät oli jo kaukaa vasemmalla kaistalla, vilkku päällä, menos ohi...yli ne kai ois ajanu, ellen ois karhannu niitä takas omalle kaistalle, heristäny nyrkkiä ja osooottanu sitä lätkää...ja sittekkää ei kaikki meinannu tajuta...
Puoles viikkoa olin jo varma, etten tuu siltä työmaalta hengis kotia, oli se meno niin päätööntä.

Perjantaiaamuna mentiin viimeesen kerran tielle ja saatiin mesta viimeinki valmiiksi. Mä niin olin toivonu, et oltas oltu valmiita jo to illalla, mut ei...päivä sit veny ja veny...syötiin rantamajalla vielä ennen lähtöä. Kiireessä vein huoltoautoon radiopuhelimen ja firman kännykän, plus niitten laturit ja muut oheistarvikkeet huoltoautoon, ettei ne roiku loman ajan kotona...aamulla olin kaikki ottanu latauksesta ja laitoon ne siihen mun Conversen olkalaukkuun. Otin koko nipun sieltä ja vein huoltoautoon. En tajunnu siinä ees kattoa kunnolla sitä läjää -kiire ku oli.
Nooh, lähin sit ajaan Levin kautte Keminmaalle, ku toinen liikenneaita oli Levin Nesteen parkkiksella. Nappasin aidan auton perään ja jatkoon matkaa...ja se matka kesti :(
Ellei joku pöyröö vetäny letkaa satasen alueella seittemääviittä, ni sitte oli sarvipääporoja tokkatolokulla tientukkeena...ja mulla aita peräs, ei hirveesti tehny mieli alkaa ohitella. Jouduin sen kuitenki sit tekeen muutaman kerran, ku katoin kelloa ja tajusin, miten paljo mulla on oikiasti vielä matkaa Keminmaalle ja siitä vielä kotia. Sain kuin sainkin itteni aidan kans Keminmaan koneasemalle ja jätin aidan sinne. Kävin tankkaamas auton ja samalla söin ittekki, vetääsin toisen XS:n naamaani ja jatkoon matkaa...puhelin piippaili ja soi matkalla....akku alko ilmotella tyhmyydestään. Olin jo sitte Kauhavalla, ku aattelin, et noooooh, pian saan puhelimen lataukseen. XS:n vaikutus kesti pitkään. Ajoin auton oven eteen, purkasin kamat porraspäähän, vein auton parkkiin ja sitte roudasin kamat tupaha...iha ensin aloon laittaa kännyä lataukseen...tyrmistys oli suuri, ku tajusin olkalaukun olevan kaikkea muuta täynnä, mut ei Lumian laturia....voihan KÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄK :(
Eiku hualtomiähelle tekstaria, et eihän mun Lumian laturi sattus oleen huoltoautos...tuli vastaus, et saattaa olla, voin kattoo, ku palataan lomalta...oon itte Joensuus ja huoltoauto on Keminmaan koneasemalla...se siitä sitte :( 
Jatkoon kamojen purkamista, täytin pyykkikoneen valmiiks, mutten iljenny sitä enää siihe aikaan laittaa pyörimään. Virtaa mus oli ku piänes kyläs, johona asuu yks kehukotautinen kissi :D

Ku lähin Keminmaalta, navi näytti matkaksi 440km, siihen mennes olin ajanu jo yli 450 km Enontekiöltä Levin kautte Keminmaalle...saapumisajaksi navi ilmotti 23,55. Olin kuitenki jo 23.20 kotipihas...osan matkasta sai ajaa nilikka suarana...tiä oli tyhyjä, näkyvyyttä riittävästi, eikä kotiakohti tulles ollu enää vaaraa poroostakaan. Eikä onneksi näkyny kalvapäähilviäkää :)


Lauantaina sitte lähin kylille asioolle...tangoottelijoitten sekaha...suasista vein auton heti parkkiin ja hoidin asiani jalkapatikas...Lumiaan laturi -niin kotia ku autoonki, sitte menin toteuttamaan yhtä unelmaani...ja mun tuurilla taas oli kuin mua varten oottamas yhet valkoset silmälasikehykset, jotka ei kuulu liikkeen mallistoon...pian saan siis tyylikkäät, uudet silmälasit :) Keväällä samas liikkes toteutin unelmani valkokehyksisistä aurinkolaseista, jotka nekin haettiin silloin takahuoneesta, koska eivät kuuluneet liikkeen omaan mallistoon....ja ne on niin stylet lasit, et nyt sit halusin silmälasitkin valkosina :)

Illalla ajoin Ähtäriin. Kävin laulamas karaokea ensin, koska odottelu Clubilla olisi ollu pitkästyttävää...palasin sitte Clubille ja oottelin tunnin verran, kunnes sitte toinenki unelmani täytty. Pääsin kuvaamaan Lord Estin...upea keikka, hienot kuvat...lähtiessäni söin grillillä hampurilaisen.

Sunnuntaista tuli ikimuistoisen ihana päivä. Keskimmäänen tytär soitti ja oli tulos käymään, sitte soittaa poika ja ilmottaa tulevansa kans...katottiin poijaan kans tota mun autoa ja pian tuli tytärki. Paistettiin lättyjä. Haettiin Jamin kans kaupasta vähä värkkejä ennen sitä, ni ostettiin sitte tuoreita mansikootaki ja kilo kanttarelleja...tultiin kotia, ni tytär tuumaa ensimmääsenä: "Hyi, siäniä!" Sanoon, ettei sun niitä tarvii syärä, kyllä me ne Jamin kans tuhotaan...ja tuhottiinki melki kaikki :) NAM! Ruokaillessa tytär sanoi: "Mulla on ollu sua aivan ikävä, ku oot ollu niin kauan pois" Ihanat sanat <3 Meinas märy päästä <3

Illalla sitte menin pitkästä aikaa ystäväni Miian luo. Parannettiin maailmaa ja pitkästä aikaa mä nauroin sydämeni kyllyydestä. Koko päivän oli satanu enempi tai vähempi. Illalla ysin mais alko seljetä. Meille kuningasidea...mennään peseen mattoja. Tuumasta toimeen. Hain kotoa loput 4  mattoa, joita en ennen Lapin Turneeta ehtiny pestä...Miian muksut tuli mukaan ja mulla sattu olla kamera autos (ihime), ni nakitettiin sitte Taru ottaan tilannekuvia matonpesusta ja muusta meidän omasta showsta. Tuli nauruterapiaa sille iltaa kyllä ihan kiitettävä määrä.

Tänä aamuna sitte heräsin viiden mais jäätävään mahakipuun. Tajusin heti: Se hampurilainen (vehnäsämpylä) ja eilen yks ainoa lätty...ja se oli siinä...mahakipu hellitti lopulta, ku aikani sen kans kamppasin ja rääyyn täälä...sitte ku heräsin, alko se ärsyttävä ihon kutina taas :(

Tänään kaikki meni muuten putkeen...sain hoidettua kaikki asiat ja todella iloinen, positiivinen yllätys oli Rengastien autotarvikkeen palvelu. USKOMATONTA :) Ny on autos aluvanteet alla, 2 uutta kesäpalloa ja polttimokki vaihdettiin yks kaks....Asiakaspalvelusta annan firmalle 10+
Musta tuli nyt ton paikan asiakas. Suu on ollu levees hymys sen jälkeen. Ihan sanoinkuvaamattoman hieno tunne oli lähteä sieltä, ku oli saanu rentoa asiakaspalvelua, eikä kaikesta kiskottu viimeestä hintaa. Suosittelen lämpimästi muillekkin. Sielä on hymyilevät ja hyväntuuliset asiakaspalvelijat palvelemassa :)

Kävin sitte sielä kuulustelus siitä toukokuun lopus sattuneesta karmivasta tapahtumasta Äänekosken työmaalla. Annoin lausuntoni  ja KYLLÄ, vaadiin rangaistusta molemmille...tuollaisten kuskien ei tartte päästä tilanteesta kuin koira veräjästä...aika näyttää, miten käy.

Kotia päästyä näytti, ettei sataasi...menin siivoomaan auton. Pesin sisältä pinnat, imuroottin ja toin ylimääräästä tavaraa vielä sieltä pois. Sitte tuli naapuri kysyyn ruohonleikkuria lainaha...sanoon, et joo, ku leikkaat mun nurtsin samalla. Siinä se sitte leikattiin ja ite riehuun trimmerin kans niinkauan, ku sen akku kesti. Tuli pihaki siistiks nuivvain :)
 Ny oon vielä huomisen lomalla. Huomenna ratkeaa sitte työkuviot tulevaan...ja huomenna....UiJuiJui....mä meen Tepan asiakkaaksi CutPointtiin...tulee uutta väriä hiuksiin ja jtn muuta mukavaa...ja illalla meen Routakalliolle kattoon ja kuvaan Speedwaykisoja :)

Tällaista tällä kertaa....ai nii...on täs tapahtunu muutaki...mut ne olkoon vielä kertomatta...elämä jatkuu, soljuu radallaan. Minä soljun sen mukana, olen avoin haasteille, elän hetkissä ja tartun tilaisuuksiin... Nautin tästä elämästä tässä ja nyt -huomenna se voi olla myöhäistä <3