Palautumista

Aamusta ois nukuttanu,mutta heräsin, ku naapurin muksut piti elämää mun makkarin ikkunan alla *HUOH* Pihas ois lääniä vaikka miten paljo ja lapsille omat leikkipaikat....Nooh, täytyy keksiä taas jtn, tää sama ongelma oli viime kesänäkin. Ja ku edes leikkisivät kunnolla, mutta ku isompi kiusaa pienempäänsä, minkä ikinä ehtii ja toinen kirkuu kurkku suorana sitte tietysti, ku toinen kiusaa :(

Ei jaksa ymmärtää. Ite oon äitinä puuttuunu aina lasteni kiusaamistilanteisiin. Oon tehny heti pikkulapsesta asti selväksi, että kiusata ei saa. Eikä osootella erilaisia ihmisiä sormella. Eikä olla paljokas kylässä kahvipöydässä. Moov vissihi ollu vähä nipo mutsi :) Mutta ei oo oikeen montaa kertaa tarvinnu hävetä kersaansa takia, siitä kiitos heille <3 Ovat rakkaita kaikki <3

Tää päivä on menny ihan vaan palautuessa. Lenkillä kävin Caritan kans. Saatiin taas parantaa maailmaa ja todeta, miten samanlaisia ollaan monessakin asiassa. Ihanaa löytää tuollainen sielunsisar elämäänsä, toivon, että Carita tuntee samoin.

Naapuri poikkes aamusella kahvilla, sillei ittellä ollu kahavia ja ny oli kaupat kii...mukavaa, ku on naapureita, joiden kans voi olla tekemisis... 

Mullaki jäi eileen kauppaan yhtä sun toista, mutta hyvin oon vaan pärjänny...mut jos kahvi ois ollu loppu ja se ois unohtunu kauppaan...täälolis aamulla ollu todennäkösesti helvetti irti...mä ku en pääse käyntiin ilman kahavia.

Kaikenlaisia ajatuksia on ollu mielenpäällä tänään. Ei oo ehtiny ressaamaan jääkiekosta eikä tangokisoosta, ku on omia asioota, joita miettiä. Yhen biisinki tos kirjotin, täytyy vaan kattella sitä vielä huomenna uusiks ja vähä muoksia sitä, ni kyllä siitä taas hyvä tulee.

Yhden musiikkitutun kans tänään juttelin pitkät pätkät hyvinki syvällisiä asioita...tajusin, etten oo yksin ajatuksineni, on joku, joka ajattelee lähes tai joissai asioissa jopa ihan samoin, ku minä.

Huomenna ois karaokekisa...mut muistin just, et mun poika tulee serkkunsa kans mun luo yöks, ku lähetään sitte lauantaiaamuna aikasi Härmään, Kalmonkankahalle ToukoJM-kisoohi...kamera aa taas töitä. Poika lupas ottaa nuorimman tyttäreni kameran lainaan,ni pääsee hänkin kokeilemaan kuvata jokkiskiaa...aika haka kuvaamaan on hänkin, näyttöjä on.

En tiä, oisko se unen aika nyt...väsy on, mutta pääs pyörii tuhat ja yks asiaa, eikä oloa helpota yhtään tieto siitä, että oon yksin voimaton näiden mietittävien asioiden kans...niihin osaan ku kuuluu toinen ihminen, ja mulla reppanalla ei oo luantua mennä kyselemähäm mitää...joten kärvistelmpä taas aikani, kunnes tajuan, että ei kannata...siispä lopetan heti alakuunsa kärvistelyn parin asian parissa. NIH!

Nyt muiden asioiden pariin, ennen unta :) Ihanaa, kun jaksatte lukea...jos vielä kommentoisittekin jtn, ni vois saada uusia ideoita, innoitteita tai jtn... :)