Taas vaan on vierähtäny aikaa edellisestä...tahti on ollu kova ja lisäksi, et ollaan oltu yövuoros, on ollu omiaan verottamaan ennestäänkin rajallista vapaa-aikaa.
Eka yövuoroviikko oltiin Äänekoskella. Koulutin alkajaisiksi 2 uutta ohjaajaa, jotka oppivatkin tosi hyvin asiat. Heidän kanssaan oli ilo työskennellä, eikä tylsääkää ollu. Viikko oli tosi kiva Lassen ja Tuomaksen kans...yksi yö pilasi kuitenkin koko viikon hyvän fiiliksen ja jätti tilalle pelon.
Keskiviikko-torstai-välisenä yönä pari punaisista valoista piittaamatonta autoilijaa aiheutti todellisen vaaratilanteen öisellä työmaalla. Pojat sai karanneet kii, puhuttelivat ja ottivat rekkarit ylös. Mä soitin poliisit. Yrittivät kieltää kaiken, mutta puhuivat ittensä pussiin...asia tulee esille aikanaan, kunhan poliisi saa työnsä asian tiimoilta tehttyä. Pisti kyllä oikiasti ajattelemaan, et miten vaarallista mun työni oikeastaan onkaan. Ja silti lähden töihin aina yhtä iloisin ja luottavaisin mielin.
To-pe välisenä yönä oli samanlaisia hulluja liikkeellä...kuka väsyksis, kuka muuten vaan piittaamatoon...meinasin toistamiseen päästä henkiriavustani.
Sinä yönä lähdin yhen mais ajeleen kotia päin. Olin aamulla vähä yli kolme kotona ja ehdin nukkua vajaat 4 tuntia, ku puhelin jo herätti. Viileä suihku, aamupala, kakunteko, imurointi, vaatteitten kattelu ja pukeutuminen ja ittensä ihimisennäkööseksi laittautuminen. Sitte hakeen lahjakortti ja jtn kotoa puuttuvaa ruokapuolta ja siltä samalta reissulta suoraan Kyrkkärille kuvaamaan keskimmäinen tyttäreni ystävineen valmistumistensa johdosta. Kuvaustuokio piristi.
Sitte matka jatkui Vähäänkyröön, sieltä voileipäkakut joukkoho ja Pasuunan noukka kohti Laihiaa, nuorimman tyttäreni valmistujaisjuhliin...ai, nii...poikettiim me matkalla Ylistaroski :)
Illaks tultiin takas Muumilaaksoon, jossa toisella tyttärelläni oli valmistujaisjuhlat mun kotona...me oltiin Mikan kans sillä välin kuvaamas muualla, mut kuvattiin me sit vielä juhlia meilläki ja päivällä myös Laihialla ja Kyrkkärillä molemmat kuvas.
Illalla alko sit olo olla sitä luokkaa, et meinas pystyyn nukkua...päästiin sit onneks suht aijoos oikoosehe summatyähön, ku nuariso zinkaasi jatkoolle baarihi.
Viikonloppu oli hiano, vaikkaki otti voimille, mut silti...en vaihtas hetkeäkään, ainutlaatuinen viikonloppu valmistumisinine kaikkineen.
Lauantaina vietettiin Mikan kans yhteistä aikaa, käytiin syömäski yhes....illan päälle Mika lähti Stunt-kiertueelle ja mä jäin kotiin. Illan olin kotona ja Skypen kautte sit juteltiin murun kans viel illalla.
Sunnuntaina zinkaasin Kauhavalle kisoohi....kerranki sain vaan kuvata, ei ollu ratatuomarihommia eikä muuta...lähettäjäpisteelle yritettihi, mutten luvannu siihenkää mennä, halusin vaan kattoa kisaa ja nauttia. Hieno kisa olikin ja hyvät kuvat sain. CrossCart-autot oli ihan huippuja, mutta luokista EVK oli tietty mun suosikki.
Illan olin kotona ja keräilin voimia ja juttelin murun kans Skypes.
Maanantaina sitte taas alko arki. Hain kukkia pihaan Mikan äidiltä, ja pakkailin ja touhusin kaikkea muuta hommaa, mikä tästä kotoa ei tekemällä lopu. Puolenpäivän jälkeen auton noukka kohti Äänekoskea jälleen kerran. Siinä sitte tuli taas 2 uutta ohjaajaa, jotka koulutin pikaasesti. Jasmin ny onneks jää mun kans kesäks, ettei koko aika vaihdu...ja Jasmin olikin mun aidalla melki koko yön.
Tiistaina sitte tehtiin Äänekosken mesta meidän osalta loppuun ja päästiin aamuviideltä lähteen siirtyyn Seinäjoelle. Mulla ilmesty oikeaan jalkaan, sisäpintaan nilkan yläpuolelle vihaisennäköönen ja tulipunaanen paukura...se ei sitte helpottanu keskiviikkoaamuhu, joten joo....oli kyllä yks Via Dolo Rosa ajaa työyön jälkeen kipeän jalan kans ja autolla, josta vitonen alko pomppia pois päältä, n 200 km. Alajärven jäläkihi en oikee ees muista mitää....vein Jasminin nukkuun Sorsanpesälle, itelle soitin lekuriajan, poikkesin pikaseen kotona ja menin sitte lekuriin. Kortisonitabletteja tuli ja ei se oikee osannu lekurikaa muuta sanua, ku että, ellei viikon sisään ala toeta, ni sitte ottaa uuresta yhteyttä. Siitä apteekkihi, takas kotia, lääkkehet nassuhu ja nukkumaha. Ei siitäkää suurta lohtua ollu...lukkojen vaihtaja tuli herättään ja sitte siitä saiki alkaa miättiä työyötä jo. Vettä tuli taivaantäydeltä, ku alettiin Huhtalas veto. Ja ukkoosti. Työyö venyy 16-tuntiseks, et olo oli aikaastaas pönttöö, ku kotia pääs. Ja taaskaa ei saanu nukkua. Ne lukkopoijaat tuli uuresta...oli kuulemma takaoveski vaihdettava lukko....juupa-juu...en ois halunnukkaa nukkua :(
Viimene yä oli onneks lyhee, päästii aijoos pois ja mäkin nukkuun nii, et sain iha oikiasti tasattua univelkoja.
Heräsin iltapäivällä säikähtämällä ukkosen jyrähdykseen....tiedättehän sen tunteen, ku oikeen säikähtää, et selkä menee kaarelle ja selkäpiitä karmii...ja jäykistyy siihen paikalleen...karmiva tunne. Sitte tuli 100 litraa (ainaki) vettä...sitte täys hiljasuus, ei ees lehti liikahtanu....pikkuhiljaa aurinko alko paistaa ja pihalla ilma oli kuin sademetsäs - kuuma ja kostea.
Mun ihana poika sitte soitti ja tuli käymään...lähettiin kierteleen liikkeitä ja ettiin mulle autoa...ei löydetty eka kierroksella ja käytiin sit välillä syömäs ja tultiin mun luo....tilasin illaks junalipun Kokkeliin ja sitte katteltiin NettiAutosta ilmoja..ja eka, joka silmiin osu....sinne soitto ja sieltä se auto sitte mukaan tarttu :) Ihanaa, et on tuollanen poika, jolla on ammattitaito tolle alalle...löys heti autoista viat ja ne jäi sinne...
Illaks matkustin Kokemäelle. Juna myöhäs Ääsmäjeltä lähties 40 minsaa, mut kuro sen sitte 20 minsaan ennen Kokemäkeä.
Saunottiin bestiksen kans ja vaihdettiin kuulumisia....uni kuitenki voitti koko sakin, bestikselläki oli yövuoro takana.
Lauantaina sitte tehtiin puita. En muistanukkaa, miten kivaa on kirvehtiä puita..sain aika läjän pienityksi....selekä vaa alako sitte moittimaan hommaa, ni piti pitää taukoja...illalla grillattiin ja syötiin hyvin ja saunottiin....sitte lähettiin Tulkkilan yöhön katteleen ihmisiä, esiintyjiä ja muuta meininkiä :) Bluesteltalla tovi, sitte siirryttiin Seurahuoneelle karaokeen ku Romalla ei ollu takkiakaa joukos. Sielä oltiin pari tuntia ja lähettin sit viel markkinakadulle hakeen syömistä ja sitte takas Marjamäkehe...kiwa ilta kaikenkaikkiaan....hywä sakki koos ja muutenki oli hywät fiilikset.
Tänään tulin kotia. Päivi haki junalta ja toi mut Muumilaaksoho. Aloon heti purkimahan tehtävälistaa, joka näytti ihan lohduttoman pitkältä ja mahdottomalta....nyt oon selvittäny siitä pahimmat: Siirsin tavarat (jota oli siis koko autollinen) Astrasta Vectraan...sitä ennen otin Vectrasta kaiken ylimääräsen pois ja imuroottin sen....sain pakattua kamat mahdollista kahden viikon maailmallaoloa varten, sain tehtyä matkalaskun ja ajopäiväkirjan ajantasalle ja Matiaksen rippikortinkin tein....selvitin osoitteita Lappiin ja mm. huomisen ajomatkan Kemiin....sellaset 446 km ois ees...autolla, jolla en oo viä hirmusti ajanu....mut otan riskin....torstaina siirryn sit Kemistä Ouluun Ruotsin tieturvakurssia varten, joka on perjantaina. Nähtäväks jää, miten se vkonloppu sit muuten muovautuu...tarkotuksena ois tulla kotia....Mikaki ois Ääsmäjes silloon, ku niillon näytös Päivölän Citarilla...mutta...jos tieturvakurssi on sen 8 tuntia, ei oo mitään järkeä lähteä enää ajaan....senki ajan voi sitte käyttää palautumiseen ja vaikka tän bloginkirjottamiseen....Nii...ja päivitin mä ton Lumianki....kiasus, pualevvuaren päivitykset...vasteres päivitän ne heti, ku niistä ilmo tuloo :O
2 viimestä viikonloppua on olleet erilaisia, molemmat omalla tapaa...valmistujaisia saa viettää harvemmin, nyt niitä juhlittiin tuplana...tänä vkonloppuna poika tuli ja sain hänen ansiostaan ittelleni auton...Jos jostain täs elämäs oon oikiasti niin airosti ja täyrestä syrämestä onnelline, ni nuasta muksuustani....Luoja sentähä, että mulla on ihanat lapset....
Muutenki elämä tuntuu olovan balanssis...paremmin ku aikoohi...opettelua uutehenhan tää on viälä, mut päivä päivältä kuitenki kohti tulevaa...enkä aio suhteen myötä muuttua. Olen se mikä olen...ja tulen aina olemaan.
Nyt sit luin jtn, mitä en ois halunnu :( Yhden työkaverin työt vissiin tehty tältä kesää....ollu onnettomuures moottoripyörällä....ei voi olla totta...miksi????? Itkuun se tääki ilta päättyy.. :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti